Pienoismallit.net

StuG III Ps.531-12 "Lea"

Ja jälleen... Sturmi

Vieläkö on tilaa yhdelle? Tämä Dragonin malli tuli aloitettua noin nelisen vuotta sitten ja alusta alkaen oli tarkoitus tehdä tästä Suomi-malli. Referenssinä käytin Mallix-lehden 4/2014 Sturmi -teemanumeroa. Lehdessä oli kyseisestä "Leasta" loistava Jarmo Lindgrenin rakennusartikkeli. Ko. malli on nähtävillä myös tällä sivustolla.

Jossain vaiheessa Suomi-aiheet alkoivat tursuamaan itselläni korvista, jolloin myös tämä malli jäi odottelemaan maalausta ja viimeistelyä. Jokunen viikko sitten päätiin jälleen tarttua haasteeseen. Kyllä se hyvältä tuntuu saada malli valmiiksi, vaikka se olisikin ollut joitakin vuosia "jäähyllä". Dragonin sarjassa oli joitakin virheitä, joita ruodittiin myös kyseisessä Mallixin numerossa. Sen pohjalta hankin MasterClubin telat sekä RB-modelsin piipun. Miljoonalaatikosta löytynyt tankki-Emma on ilmeisesti Hobby Bossin tuotantoa, johon näpertelin etutähtäimen. Tai ainakin sen tapaisen. Maaleina käytin Lifecolorin Suomi settiä ja malli on maalattu 50/50 ruiskulla ja pensseleillä. Vanhentamiseen käytin pääasiassa Abteilungin öljyvärejä ja Migin pigmenttejä. Siirtokuvat ovat pääosin Echelonin Sturmi-arkilta. Malli esittää Ps. 531-12 "Leaa" ennen suurempia Suomi-muutoksia.

Kommentit

Hyvältähän tuo näyttää! Maalipintakin on erinomainen, kerrankin riittävän vaalea, jotta säistys jopa erottuisi. Oletko vaalentanut noita LifeColorin sävyjä vai ovatko ne jo suoraan purkista noin hyvän näköiset!?
Tuon säistyksen kontrastit ovat melko pienet, ainakin meikäläisen mieleen, mutta hui hai, hallittu kokonaisuus joka tapauksessa. Alarungon sivuilla on kurat onnistuneet hyvin, siitä pisteet!
Mitä pidit noista MasterClubin teloista? Meikäläinen kasasi ne joku vuosi sitten ja tykkäsin kovasti. Paljon realistisemmat ja helppokäyttöisemmät kuin Friulin vastaavat.
Olli J. 12.4.2018 20:08 Vastaa lainauksella
Kiitti Mika! Lifecolorin maalit ovat kyllä jo purkistakin hyvät, mutta mulla on tapana korostella sävyjä öljyväreillä. Tässä mallissa kylläkin suht maltilla. Olet ihan oikeassa, että säistyksen kontrastit olisivat voineet olla voimakkaammatkin, mutta olin tyytyväinen pintaan ja en enää uskaltanut ”rellestää”.

Mitä teloihin tulee, niin nämä olivat nyt kolmannet metallitelat, jotka kasasin. Nämä olivat miellyttävä kasata, mutta saman valmistajan T-26:n telat olivat taas aivan järkyttävä kokemus… Nakkisormet ja mikroskooppisen pienet telatapit… ei hyvä.:) Kokeilin hiljattain myös Friulin Sotkan teloja, jotka menivät kyllä nopeasti ja ongelmitta kasaan. Täytyy kartuttaa enemmän kokemusta metalliteloista, jotta voin muodostaa selkeämmän mielipiteen. Se on kyllä totta, että MasterClubin erilliset tapit tekee niistä realistisemmat.