KLM DC-9-15
Hollantilainen tumppiysi

Kaikille tutusta Hollannin kansallisesta lentoyhtiöstä, KLM:stä voi taas lyhyesti todeta, että se on maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa oleva lentoyhtiö. Se perustettiin vuonna 1919 ja sen hollaninkielinen nimi "Koninklijke Luchtvaart Maatscaappij" tarkoittaa kuninkaallista ilmailuseuraa. Yhtiö on nykyisin kimpassa Air Francen kanssa ja se kuuluu myös lentoyhtiöiden Sky Team-allianssiin.
Kimmokkeen kohdevalintaani sain noin 50 vuotta sitten ottamastani valokuvasta, jossa KLM:n tumppiysi seisoo Oslon vanhan lentokentän, Fornebyn platalla. Silloinen KLM:n kuosi oli hyvinkin paljon nykyisestä poikkeava, mutta meikäläiselle vanhoja muistoja herättävä.
Tilasin rakennussarjan puolalaiselta Karaya-nimiseltä yhtiöltä. Lähetyksen saatuani minulle selvisi, että Karaya oli vain "paketoija" eikä itse asiassa mallin valmistaja. Malli on Fly modelsin tuotantoa ja siirtokuvat tulivat puolalaiselta Techmodilta.
Rakennussarjan osalta voi todeta, että se oli helppo rakennettava, joskin aika pelkistetty. Tiettyjä osia piti modifioida ja muutamia yksityiskohtia skrätsätä, mutta päällisin puolin sarja oli ihan ok. Kittausta ja hiomista joutui jonkin verran tekemään.
Siirtokuvat olivatkin sitten aivan toinen juttu. Olen harvoin mallailu-urallani taistellut dekaalien kanssa niin paljon. Ne olivat aivan seitinohuet ja menivät sykkyrään erittäin helposti. Jos en olisi saanut toista settiä Karayalta olisi malli jäänyt rakentamatta. Kävi nimittäin niin, että tilaamani mallin siirtokuva-arkissa oli pari rikkoutunutta kohtaa, ja pyysin Puolasta uuden arkin. Tupla-siirtokuvat antoivat minulle näin mahdollisuuden korvata alussa rullalle menneitä dekaaleja, ja loppujen lopuksi opin asettamaan siirtokuvat koneen pinnalle tarpeeksi varovaisesti.
Siirtokuvissa oli myös paljon virheitä, jotka kuitenkin pystyin korjaamaan (KLM-teksti väärässä kohtaa, nokan sininen alue liian kookas, jne). Mutta kaikkein suurin yllätys oli huomata, että parin siirtokuvan kohdalla värit oli painettu kohtaan, jossa ei ollut lainkaan siirtokuvapohjaa! Yritä nyt sitten liottaa kuva irti taustapaperilta! Onneksi sain nämäkin mokat vara-arkin avulla korjattua. Koneen nokassa olevan Amsterdam-tekstin tilasin Mika Jernforsilta, sillä siirtokuva-arkin fontti oli aivan liian pieni, ja sitä kohtaa millään pystynyt itse korvaamaan. Ohjaamon aidon näköisen dekaalin tilasin Authentic Airlinersilta.
Maalasin koneen valkoisen osan Tamiyan Fine Surface Primerilla, jonka lopuksi lakkasin Tamiyan kiiltävällä spray-lakalla TS-13. Siivet ja muut hopeanväriset alueet maalasin aluksi Tamiyan mustalla spray-maalilla TS-14. Annoin pinnan kuivua kunnolla ja sen jälkeen peitin alueet AK Extreme metal aluminium-värillä. Yksityskohtiin käytin Vallejon ja Humbrolin maaleja.
Kuvat otin kokeilun vuoksi tällä kertaa Ipadillä. Terävyys ei luonnollisestikaan ole järjestelmäkameran luokkaa, mutta mielestäni taso on yllättävän hyvä kuitenkin.
Malli ei todellakaan ole Tamigawa-tasoa, mutta meikäläiselle kone on ihan riittävästi esikuvansa näköinen (varsinkin, kun ottaa huomioon käymäni suuren siirtokuva-taistelun)
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.