Hiton tyylikäs G-2! Ainakin minua nuovärien sävyt miellyttävät!! Kokonaisuus muutenkin erinomainen. Hoitelitko maalaukset ruiskulla vai siveltimellä?
Miellyttää ja PIDÄN!
Bf 109G-2 FAF

Messerschmitt Bf 109G-2, MT-208 valmiste numero 14743, kuuluu ensinmäisiin saksasta Suomen ilmavoimille toimitettuihin koneisiin.
Ilmavoimat otti koneen vastaan 09.03.1943 ja sillä saavutettiin neljä ilmavoittoa sodan aikana. Itseasiassa kone vietti yli vuoden korjattavana, sen vaurioituessa pahoin nousussa laskutelineen pettäessä Utissa 16.04.43, vain 12:a lentotunnin jälkeen. Korjauksen jälkeen kone siirrettin lentolaivue 24:lle ja noin viikon kuluttua edelleen lentolaivue 28:lle, korvaamaan Morane 406:ia.
Voitot:
- 26.07.1944, pilot Erkki Alkio, Airacobra.
- 27.07.1944, pilot P-Piispa, Airacobra.
- 29.07.1944, pilot A.Heimo, 2 (kaksi) Airacobraa.
Maalipurjeeseen osumisen jälkeen moottori sammui noin 20:n sekunnin kuluttua, joten pilottina toimineen Väinö Pokelan oli tehtävä pakkolasku. Pokela onnistui pakkolaskussa mereen Porin edustalla, eikä kone vaurioitunut laskussa, joten se on nyt hyvä restaurointi kohde. Tosin kone vaurioitui epäonnistuneessa pelastus yrityksessä pian pakkolaskun jälkeen. Kone nostettiin ja sitä hinattiin pelastusaluksen perässä, kun pieni myrsky kulki alueen yli. Kone alkoi osumaan aluksen pohjaan, aiheuttaen uppoamis vaaran alukselle ja se jouduttiin irroittamaan. MT-208 vajosi uudelleen syvyyksiin.
MT-208 vietti seuraavat vuosikymmenet meren pohjassa. Kone paikallistettiin 1983, mutta noston rahoituksen ja tarpeellisen välineistön puutteesta johtuen, nosto viivästyi vielä 16 vuotta. Ilmailumuseon sukellusryhmä nosti koneen vuonna 1999.
Väinö Pokela taisteli jatkosodassa lentolaivue 24:ssä sekä 34:ssä, lentäen Brewster ja Messerschmitt Bf 109G-2 / G-6 hävittäjillä. Pokela saavutti viisi (5) ilmavoittoa, tullen näin ässäksi.
AZ Model (7466)
Ensinmäinen kyseisen valmistajan tekemä mallini ja kokemus oli positiivinen. Rakentamisessa ei ollut erityisiä ongelmia, ainoastaan moottorin yläpeltiä jouduin hieman hiomaan etuosastaan, jotta sain sen istumaan alemmas. G-2:een osoitetut osat olivat erillisellä rangalla, kuten mainittu yläpelti, johon tuli myös erilliset kk:t, sekä pyörät ja niskapanssari. Vakio rangoissa olleisiin yläpelteihin (muihin versioihin) kk:t oli valettu suoraan pelteihin.
Osat istuivat ja sopivat omille paikoilleen ilman muokkauksia. Vain jäähdyttimet (siivissä) piti erikseen viilata oikeaan muotoon, mutta tämä mainitaan ohjeissa.
Omana lisäyksenä vain eduardin istuinvyöt ohjaamoon. Sarjan kuomu on yhtenäinen, joten näkymät ohjaamoon ovat rajalliset. Sarja kuuluu ilmeisimmin näihin nykyään valmistajien suosiossa oleviin sarjoihin, joissa perusvalut sisältyvät kaikkiin versioihin ja eriversioiden vaatimat muunto-osat tulevat erillisellä rangalla.
Todennäköisesti tästä johtuen myös sivuvakain oli erillisenä osana, muuta perustelua en tuohon itse ainakaan keksi. Lisäksi tähtäin ei ollut läpinäkyvästä muovista.
Siirtokuvat on S.B.S modelin arkilta (D72014) ja toimivat hienosti. Muutaman decalin lisäsin myös sarjan omasta arkista, noiden kuuluvuudesta koneeseen en ole varma, mutta ajattelin että koneeseen olisi voitu tehdä perusvaroitus ym. merkintöjä myös uudelleen maalauksen jälkeen (tosin kai suomeksi).
MT-208 valikoitui kohteeksi sen Suomi maalauksen perusteella. Koneen historiaan tutustuin vasta loppuvaiheessa, jolloin heräsikin kysymyksiä. Ohjaamo rlm66 ? Pyöränkuilujen väri ? Miksi sivuperäsin jätetty saksalais väreihin ? No…
Vihreä, Musta -yläpinnat- mr-h330, mr-h12
Vaalea Sininen -alapinnat- mr-h67
RLM66 -ohjaamo- hu32
RLM70 -potkurin lavat- hu91
Musta, Valkoinen -spinneri- tamX-18, hu34
RLM02 -telinekuilut- hu240
RLM66 -vanteet- hu32
Keltaiset rintama tunnukset - mr-h413
Sivuperäsin rlm74, rlm75, rlm76 - hu245, hu246, hu247
Mr Hobby maalit (akryyli) ovat mielyttävät käyttää, nyt toista kertaa näillä maalasin ja edelleen toimivat hienosti. Värien oikeellisuudesta en tiedä, mutta ne on käsittääkseni asiantuntioiden avulla sävytetty. Itse niistä kyllä pidän.
Litkutus Ultimate dark dirt. Alapuoli jäi jälleen turhan likaiseksi omaan makuun, mutta näin näyttää omalla kohdalla käyvän usein vaaleammilla pinnoilla. Erityisesti keltainen olisi saanut jäädä puhtaanmaksi. Kulumat päätin jättää lopulta kokonaan pois, kun tutustuin tarkemmin koneen historiaan.
Talvi- ja jatkosodan alussa pilottien koulutus varmasti osaltaan takasi menestymisen ilmasodassa myös heikonmalla kalustolla. Jatkosodan aikana Neuvostoliiton ilma-ase kehittyi nopeasti, eikä suomen lentokoneet enää vastanneet tarvittavia vaatimuksia, jos tätä ennenkään. Pelkästää pilottien taidot eivät varmastikkaan olisi riittäneet sodan loppu taisteluissa, ylivoimaista vihollista vastaan. Tehokas moderni ilma-ase tuli varmasti tarpeeseen, juuri silloin kun sitä oikeasti alettiin tarvitsemaan.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.