Pienoismallit.net

Kaukopartiomies

Kohtaaminen vihollisen linjojen takana

Kaukopartio oli ollut matkallaan kaksi päivää. Sää oli mitä parhain ja partion vauhtikin hyvä, mutta matkaa varsinaiseen kohteeseen, vihollisen vilkkaan huoltotien varteen oli vielä reilusti. Partio oli taittanut taivaltaan ilman häiriöitä jo pitkään kun se oli yllättäen törmännyt pieneen kylään jota ei löytynyt venäläisten kartoilta. Vaikka kylän muutamat talot näyttivät hylätyiltä, partion johtaja katsoi parhaaksi kiertää rakennukset kauempaa, pellon laidassa, hyvässä näkösuojassa kulkevaa tietä pitkin. Kersantti Kiviniemi kulki partion edessä ja oli niin keskittyneenä tarkkaillut kauempana näkyviä taloja että huusi lähes ääneen kun yhtäkkiä suoraan edestä kuului vaimea "miau".

Mallailuinto syttyi uudestaan n puolitoista vuotta sitten kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Ajatus jonkunlaisen suomalaisen sotilaan tekemisestä syntyi kun olin ostanut Tamiyan kaksikomponenttikittiä (kun halvalla sain) ja ihmettelin että mitähän sillä voisi tehdä. Pian 25v vanhoista figuurien osista alkoi muotoutua aihio, josta veistelin reippaasti turhaa pois ja tein uutta tilalle kitistä. Ensin ajatuksena oli tehdä vain suomalainen sotilas jatko- tai talvisodasta mutta hiljalleen syttyi ajatus kaukopartiomiehestä.

Kitistä muotoilu ja "kuvanveisto" oli itselle uutta ja paikoin varsin haastavaa, mutta toisaalta monien epäonnistumisien seassa yllättävät onnistumiset antoivat intoa jatkaa.

Referenssiksi lukaisin muutamia kaukopartioista kertovia kirjoja ja tihrustin valokuvia. Huomasin kuitenkin pian että partioiden varustus ja partiomiesten ulkoasut olivat niin vaihtelevia että mitään ns "oikeaa" uniformua ei ollut. Päädyin sitten tekemään vaatetukseksi hepulle nahkasaappaat, perusharmaat housut, "verikauhan" ja yleisesti jatkosodassa käytössä olleen kesäpaidan. Muiksi varusteiksi tein puukon vyölle, satularepun selkään ja suomikonepistoolin varalippaan roikkumaan vyölle. Asu jäi mielestäni liian siistiksi. Monissa kuvissa miehet ovat aikalailla resuisemman näköisiä ja monenlaista varustetta roikkuu mukana, esim Parabellum- tai Lahtipistooli vyön alla tai taskupistooli rintataskussa ja karttalaukkuja, kiikareita yms oli mukana. Mutta koska olin päättänyt saattaa työn valmiiksi Tampereen Pienoismallipäiväksi, jäi asu ja varustus nyt vähän pelkistetyksi.

Ulkomuistista sanoisin että osia tähän korpisoturiin luovuttivat ainakin: jalat joltain Tamiyan amerikkalaiselta Vietnam ukolta, yläruumis Dragonin wehrmacht-ukolta, toinen käsi Dragonin Vietnam Navy Seal tjms ukolta, toinen käsi Tamiyan brittiläiseltä aavikkorotalta ja pää Tamiyan US Modern Army Infantry (80-luku) ukolta. Kaikkia palasia on uudelleen muotoiltu roimasti, käytännössä kaikki vaatteet ja varusteet on itse muotoiltu. Kasvoihinkin lisäsin hieman poskia lisää, kun jotenkin kaipasin semmoista vanhan Tuntemattoman Sotilaan Rokan lievää pyöreyttä. Liipasinkäsi on kokonaan itse tehty kun halusin että se oikeasti pitää kiinni pyssystä. Käsi on ehkä aavistuksen liian iso.

Suomi-konepistooli on Dragonin valmiste, mutta vaihdoin tankolippaan tilalle itsetehdyn, ikonisemman, rumpulippaan. Aseeseen on tehty myös hihna pikakahvipurkin foliosinetistä.

Huomasin jossain vaiheessa että tyyppi selvästi hymyilee ja sillehän piti keksiä syy. Aloin muotoilemaan ylijäämäkittipaloista kissaa, jonka partiomies on kohdannut linjojen takana. Kissa ei nyt hirveän hyvin onnistunut mutta eipä se tuolta maaston seasta kovin paljon silmään pistä.

Maasto on muutaman aaltopahvikorkeuskäyrän päälle levitettyä seinätasoitetta. "Vesi" epäonnistui, tein sen kirkkaasta akryyli tjms muovilevystä ja maalasin alapuolelta kuraveden näköiseksi mutta en ollut tyytyväinen. Yritin lisätä kiiltoa ja pientä virtauskuviota Humbrolin Clear -lakalla, jota tuli laitettua kai liikaa, koska se on nyt halkeillut :(. Kasvillisuutta tein mm vaimon takin hupun tekoturkiksesta (luvalla) ja käytin myös lehtirei'itintä jonka ostin netistä. Kyseessä siis aparaatti jolla voi leikata esim paperista pieniä lehtiä kuten perinteisellä rei'ittimellä. Käytin myös jotain valmissirotetta.

Aloitin figuurin tekemisen noin 18kk sitten mutta pitkät tauot poislukien ukon tekemiseen meni n 4kk "tunti silloin - toinen tällöin" rytmillä. Tempo oli suht hidas, koska tehtyäni jonkun (välillä pienenkin) yksityiskohdan valmiiksi, jätin hepun kuivumaan ja odottomaan seuraavaa iltaa. Maaston tekemiseen käytin muutaman viikon.

Kaikki on maalattu tällä hetkellä aika rajoittuneella valikoimalla Vallejon akryyleja.

Kokonaisuuteen olen tyytyväinen, vaikka moni kohta tai detalji jäi puolitiehen tai toteuttamatta. Itse asiassa se, että koko homma edes valmistui, on suuri tyytyväisyyden syy :).

Kommentit

IHANA! Todella upea ajatus ja hyvä toteutus… Tulee hyvä mieli!
Hienoa proosaa ja mainio dio. Asiaan on perehdytty ja toteutus on sen mukainen. Hyvät heinät ja maasto, kookas(?) kissa. Rokka -brändi mainittu! Kattava mielenkiintoinen ja rehellinen toteutustarina. Tyylikäs jalusta kruunaa teoksen. Tasalaadukas detaljirikas kokonaisuus, maukas valokuvaus (tumma taus tosi hyvä valinta). Tämähän innostaa diontekoon.
Hieno idea ja hyvä toteutus.
En tiedä onko partiomiehen asu liian siisti, mutta uskottava se on. Varsinkin reppu on upea.

Maasto on realistinen ja henkii kesäistä tunnelmaa.
Kissanomistajana, korjaan palvelijana, olen sitä mieltä, että kissa on liian isoa kuonoa lukuunottamatta aivan kelvollinen nauskista nau.

Pidän kokonaisuudesta.
Hienoa työtä! Huomasinkin tämän vinjetin jo Tampereen tapahtumassa otetuista kuvista, ja toivoinkin että se ilmestyisi vielä tännekin ihmeteltäväksi. :)

Hyvin sinulla on edelleen taito hallussa vuosikymmenten tauosta huolimatta. Asetelma on toimiva ja tasapainoinen, ja on hienoa, että olet tehnyt paljon itse. Kissan suhteen olet turhan itsekriittinen, sehän näyttää oikein hyvältä.

Maastosta olet saanut mielenkiintoisen monimuotoisen, ja ainakin kuvien perusteella vesi näyttää varsin onnistuneelta myöskin. Valitut värit toimivat myös hyvin yhteen, ja maalausjälki on kaiken kaikkiaan laadukasta.

Myös valokuvat on hyvin otettu, vaikka lähikuvista hieman syväterävyyttä puuttuukin.

Mainiota kokonaisuutta heikentääkin ainostaan tuo tulostetulta näyttävä nimilappu, joka ei mielestäni sovi tyyliltään eikä sijoittelultaan kokonaisuuteen.

Tuo halu viimeistellä omia töitään lähes loputtomiin on toisinaan ongelmallista, ja itsekin kohtaan sen lähes jokaisen projektin parissa. Tuntuu, että monesti tulee nysvättyä turhaan sellaisten seikkojen parissa, joilla ei lopputuloksen kannalta ole juuri merkitystä, ja ne vain viivästyttävät valmistumista kohtuuttomasti. Toisaalta joskus parhaat ideat tulevat vasta tässä nysväysvaiheessa, mutta niiden ymppääminen mukaan jo puolivalmiiseen työhön on usein aikaavievää. Mutta hauskaahan se kaikki silti on, joten ei muuta kuin uutta nysvättävää työn alle!
Heikki R 18.3.2017 12:27 Vastaa lainauksella
Komppaan edellisiä hienoa työtä, aihe miellyttävä.

tv: Heikki R
AJ 18.3.2017 13:23 Vastaa lainauksella
Moi Oula, Erittäin bueno tarina ja rakentamiskuvaus. Itse dio on kaikinpuolin hyvin onnistunut - voi surutta kompata kehuja edellä. Mainio aihealue, hieno toteutus, hyvät kuvat ja dioa hyvin esiintuova alusta. Huippudio! Parhain terveisin, AJ
Tomi Mynttinen kirjoitti:
… kokonaisuutta heikentääkin ainostaan tuo tulostetulta näyttävä nimilappu, joka ei mielestäni sovi tyyliltään eikä sijoittelultaan kokonaisuuteen.
Minusta lappunen on kuin vanhasta konekirjoitetusta sodanaikaisesta paperidokumentista ja on ok. Tomin ajatukset nysväyksestä allekirjoitan täysin.
Nöyrimmät kiitokset kaikille kehuista ja kommenteista!

Kissa on muuten tosiaan kooltaan hieman isonpuoleinen. Ja jokin sen naamassa on vähän pielessä, sivuprofiili oli mielestäni ihan ok mutta edestä näyttää joltain kissan ja koiran risteytykseltä. Taitaa olla tuo kuono tosiaan liian suuri.
I.T. Lahtinen kirjoitti:
Minusta lappunen on kuin vanhasta konekirjoitetusta sodanaikaisesta paperidokumentista ja on ok. Tomin ajatukset nysväyksestä allekirjoitan täysin.
Tätä juuri hainkin, "Kyltti" on kirjoitettu pikakahvilla kellastetulle paperille kirjoituskoneella!, ja laminoitu, livenä ei näytä ainakaan tulostetulta. Mutta Tomin kommentti sijoituksesta on kyllä aiheellinen. Tässähän kävi niin että oli ajatus sodanaikaisen dokumentin kulmasta repäistystä paperinpalasta jossa olisi päivämäärää ja nimeä jne. Loppukiireessä lappu supistui kun en keksinyt isommalle kyltille sopivaa paikkaa ja laitoin sen sitten tuohon mihin se jotenkin mahtui. Ajatuksesta en pystynyt kokonaan päästämään irti joten se on nyt tuommoinen. Jos olisin tuotakin ryhtynyt vähän konkreettisemmin suunnittelemaan aiemmin, olisi varmaan löytynyt parempi ratkaisu. Itselle tuosta tulee mieleen lapsuuden koulussa vitriineissä olleet täytetyt eläimet ja formaldehydiin? säilötyt käärmeet jne , joissa oli samankaltaiset laput :)

Kuvat on otettu Fujifilmin X100 aps-c kennokoon "pokkarilla" ja tarkoitus oli kyllä ottaa lähikuvat vielä pienemmällä aukolla syväterävyyden lisäämiseksi. Mutta nopeasti kyhätyssä "kotistudiossa" (keittiön pöytä+musta viltti+kattovalo+spotti) en päässyt tukevammalla jalustalla tarpeeksi lähelle kohdetta kun kamerassa on kiinteä 23mm objektiivi, joten tingin aukosta että sain pidettyä valoitusajat edet suht kohtuullisina.

Kiitos vaan vielä kaikille!
Oula Martikainen kirjoitti:
"Kyltti" on kirjoitettu pikakahvilla kellastetulle paperille kirjoituskoneella! …oli ajatus sodanaikaisen dokumentin kulmasta repäistystä paperinpalasta jossa olisi päivämäärää ja nimeä jne. …
Aivan sama visio oli meikeläisellä. Pikakahvin tilalla olisin kyllä tarjonnut teetä.
I.T. Lahtinen kirjoitti:
Oula Martikainen kirjoitti:
"Kyltti" on kirjoitettu pikakahvilla kellastetulle paperille kirjoituskoneella! …oli ajatus sodanaikaisen dokumentin kulmasta repäistystä paperinpalasta jossa olisi päivämäärää ja nimeä jne. …
Aivan sama visio oli meikeläisellä. Pikakahvin tilalla olisin kyllä tarjonnut teetä.
Pikakahvi oli nimensä mukaisesti nopeampaa, teetäkin koitin, mutta aika oli vähissä ja teen kellastava vaikutus hitaampi.
Oulalle kiitos ajansäästövinkistä. Vedellään tarvittaessa pikakahvilla, vaikka mahahaava ärtyisi ja yöunet menisi.
Oula Martikainen kirjoitti:
Kissa on muuten tosiaan kooltaan hieman isonpuoleinen. Ja jokin sen naamassa on vähän pielessä, sivuprofiili oli mielestäni ihan ok mutta edestä näyttää joltain kissan ja koiran risteytykseltä. Taitaa olla tuo kuono tosiaan liian suuri.
Josko tuo on rodultaan Maine Coon…? :) Nehän ovat melkein koiran kokoisia, uros voi painaa toistakymmentä kiloa.

Itse diosta ole samaa mieltä kuin kollegat - hieno idea ja toteutus.
Sopii hyvin Suomen 100-v synttäreille!
Mielestäni hienosti toteutettu!
Kiitos! Kiitos!
Tero Ekholm kirjoitti:
Josko tuo on rodultaan Maine Coon…? :) Nehän ovat melkein koiran kokoisia, uros voi painaa toistakymmentä kiloa.
Maine Coon löytyy kotoa kyllä malliksi, mutta pienehkö, eikä suostunut istumaan mallina:)