Horten Ho-229B

Kiitos kommentista Mika. Reimar ja Walter Hortenhan suunnittelivat myös lentävä siipi tyyppistä Horten 18B pommikonetta,jolla olisi voinut pommittaa Yhdysvaltoja. Göring hyväksyi suunnitelman alkuvuodesta 1945. Tuskin sen paremmin Göring,kuin Hortenitkaan uskoivat enää tuossa vaiheessa valmista tulevan ennen sodan loppumista. Göringin motiivina lienee ollut mahdollisuus ruokkia Hitlerin elättelemiä haaveita ja kohentaa omaa asemaansa natsihierarkiassa. Hortenien veljeksiä lienee ajanut mahdollisuus päästä kokeilemaan teorioitaan ja suunnitelmiaan käytännössä. Sama tiedemiesten ja insinöörien into päästä luomaan teorioidensa pohjalta uusia käytännön sovelluksia synnytti myös esim. atomipommin ja mahdollisti kuussa käynnit. Valitettavasti ihminen tuntuu olevan luovimmillaan juuri uusia aseita kehiteltäessä. Aseisiin ovat myös valtiot,niin diktatuurit,kuin demokratiatkin aina ison osan resursseistaan syytäneet. Sivutuotteena on sentään syntynyt monia siviilimaailmassakin hyödyllisiä keksintöjä…

Ööh… Eikös se yksipaikkainen malli lentänytkin muutamia koelentoja, kunnes toisen moottorin sammuttua tuli tonttiin? Toinen prototyyppi jäikin sitten jenkkien käsiin ja on nykyään Yhdysvalloissa museoituna. Kolmas prototyyppi oli tekeillä, mutta se oli keväällä 1945 vielä pahasti keskeneräinen.

Mutta itse mallihan on hieno ja joku tuollainen konstruktio olisi voinut jatkossa olla mahdollinen. Maalaus on uskottava ja taitavasti toteutettu.

Kiitoksia kommentista Tero. Olet oikeassa. Moottoriton V1 prototyyppi hinattiin taivaalle maaliskuussa 1944. Juma 004 moottoreilla varustettu V2 prototyyppi puolestaan lensi ensilentonsa joulukuussa 1944 ja tuli tonttiin toisen moottorin sammuttua 26.2.1945 koelentäjä Erwin Zillerin saadessa surmansa. Tekeillä ollut V3 prototyyppi jäi amerikkalaisten sotasaaliiksi ja on nykyään Smithsonian instituutin hallussa. Moottoriton V1 prototyyppi ja rakenteilla olleet V4,V5 ja V6 protot jäivät myös sotasaaliiksi ja päätyivät ilmeisesti romutetuiksi jossain vaiheessa.

Hienosti onnistunut lopputulos. Yöhävittäjä camo sopii hyvin tuohon "lepakkokoneeseen"! Ei lainkaan hassumpi What if näkemys.

Minneköhän olisi yötoiminta koneiden antennivarustus Hortenissa ripustettu ja mitenköhän antennihässäkkä olisi vaikuttanut lento-ominaisuuksiin.

Muistelen nähneeni, että Hortenin lentävä siipi olisi esiintynyt myös nimellä Gotha IX.

Kiitoksia kommentista E-P. Dragonin näkemys tutkan antennista oli perinteinen "himmeli" nokalla,ja jonkinlainen antenni pyrstön alapuolella. Olisi varmasti tämänkin menoa hidastanut,tosin itse antennikin olisi saanut kestää enemmän potkurikoneita suuremman nopeuden johdosta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä,myös Gotha 229 ja Horten IX esiintyvät lähdekirjallisuudessa. Horten IX taisi olla vielä V1 ja V2 protojen virallinen nimi.

Hieno malli. Ja mahtava aiheen alaosasto! Kyseinen kone on todellakin mielenkiintoinen, noh, oikeastaan jokaisessa mielessä. Tehty samalla häiveominaisuuksia (aika lailla vahingossa) erittäin nopeassa koneessa. Jenkithän tekivät tuosta tutkaprofiilimallin ja siinä todettiin, että olisi ollut selvästi lähempänä Brittein saarta, ennen kuin brittien tutka olis kyennyt sen havaitsemaan - siihen lisättynä se tosiasia, että tuo koneen huippunopeus oli aika hulppea - olisi reaktioaika ollut liian vähän tehdä yhtään mitään.
En nyt ulkomuistista tarkkoja lukuja muista, mutta olisiko normaali reagointiaika 18min ja tuon koneen kanssa 6min - jona aikana ei olisi keretty kunnolla saamaan edes valmiudessa olevia koneita ilmaan? Joka tapauksessa hieno what if!

Kiitos kommentista Matti. Katsoin joskus amerikkalaisen(?) dokumentin,jossa rakennettiin 1:1 mittakaavan Horten näköismalli tuon häiveominaisuuden testaamista varten. Olet ilmeisesti katsonut saman pätkän? Testien jälkeen mallikone luovutettiin jonkun museon kokoelmiin,en tosin muista minkä.

Veli-Matti, oletan kyseessä olleen sama dokumentti. Googlettelu kertoo, että oli itseasiassa B-2 Spiritin taustaporukka (elikkä siis Northrop) testin takana. Näyttäisi olleen n. 20% lyhyempi havainnointietäisyys perinteisiin hävittäjiin verrattuna - eli aika lailla selkeä. Se kun lisätään huimaan nopeuteen (~1000km/h), on vasteajasta jo todella paljon syöty kokonaan pois.

Warhistoryonline kirjoitti:

When combined with the speed of the H.IX, after being picked up by British Homeland Defense radar, the Royal Air Force would have had only 8 minutes from the time of detecting the airplane before it approached England, rather than the standard 19 minutes.

Täällä mielestäni aika hyvä artikkeli aiheesta;
www.warhistoryonline.com…ws/the-only-surviving-horten-ho-229-hitlers-stealth-fighter.html/2

Kertoo kyllä jotain koneen erityislaatuisuudesta, että tarkoittamatta ja vahingossa oltiin luotu ihan aito häivekone, vaikkei se ollut ollutkaan tarkoitus (tai ainakaan mitään tarkoituksellisuuteen viittaavaa ei käytännössä ole olemassa, ainakaan sota-ajan kirjoituksista).

Mielenkiintoinen ja hyvännäköinen malli. Olen aina pitänyt saksalaisten yöhävittäjäkaavioista, tuottavat hyvännäköisiä malleja.
Muistan dokumentin, ihmettelin miksi testattiin Chain Home tutkaa (taajuusalue 20-30 MHz) vastaa (paitsi tietysti siksi, että silloin saatiin mahdollisimman edullinen tulos Hortenin kannalta). CH:n ongelmahan oli suuri alakatve, siksi britit olivat jo ennen Taistelua Britanniasta kehittäneet Chain Home Low tutkan, toimi 200 MHz taajuudella. Kun saksalaiset alkoivat lentää aivan pinnassa, piti brittien keksiä sille vastalääke, joten 1943 keväällä tuli palvelukäyttöön Chain Home Extra Low tutka, 3 GHz. Muistaakseni dokkarissa skenaario oli juuri matalalla ja suurella nopeudella tehty yllätyshyökkäys, joten todenmukaisempaa olisi ollut testata mallia brittien loppusodan matalatutkia vastaan. Joka tapauksessahan reaktioaika olisi jäänyt lyhyeksi Hortenin suuren nopeuden ja matalalla tapahtuneen lähestymisen takia, jos nyt lentävä siipi olisi sopinut hyvin matalalentoon ennen "fly-by-wire" teknologiaa.

Moi Veli-Matti, Vanhasta Dragonin "what if" Horten Ho-229B sarjasta olet saanut rakennettua näyttävän lekomallin. Kaikinpuolin laadukasta mallausta, mitä sinulta odotankin. Helppoa kompata kehuja yllä. Mielenkiintoisia suunnitelmia ja projekteja nuo Horten-veljesten "lentävät siivet". Tosin ne kärsivät samasta syndroomasta kuin kaikki sakujen sodan loppuvaiheen tuotteet (ja erityisesti lekot) eli ns. yli-insinöörattu, orjatyövoimalla koottu, materiaali- ja polttoainepula, liian paljon liian lyhyessä ajassa eli liian monta alatyyppisuunnitelmaa, rakentamisen hajasijoitus ja logistiikkaongelmat, Luftwaffen päämääräämättömyys ja sekoboltsi natsijohto. Käynnössä saman kohtalon koki moni muukin teknisesti loistava lekotyyppi, kuten esim. Ta-152, Me 262, He 219 ja Dornier Do-335.

Olen myöskin TV-stä katsonut National Geographicin tuottaman dokumentin Northrop-Grummanin testeistä, ohessa linkki ko. dokuun Stealth Fighter - Hitler's Secret Weapons Recreated | Greatest Mysteries of World War II: www.youtube.com/watch?v=MqgfjXaJxV8 Northrop-Grummanin 1:1 tekemä Horten Ho-229 V3 kopio löytyy nykyisin täältä San Diego Air & Space Museum (SDASM, aikaisemmin the San Diego Aerospace Museum) sandiegoairandspace.org ja tarkemmin täältä sandiegoairandspace.org/collection/item/horton-229-v3-mock-up

Zoukei-Murahan on tehnyt sekä 1/48 skaalan www.zoukeimura.co.jp/en/products/sws48_03_ho229.html että 1/32 skaalan www.zoukeimura.co.jp/en/products/sws08_Ho229horten.html rakennussarjat juuri tuosta ainoasta säilyneestä prototyypistä Horten Ho-229 V3, joka on Smithsonian National Air and Space Museumissa airandspace.si.edu/collection-objects/horten-ho-229-v3 yhä restauroinnin kohteenä; toivottavasti saavat restauroitua sen kuntoon, se olisi hieno saavutus. En tiedä millaisia rakennussarjoja nuo Zoukei-Muran Hortenit ovat, mutta jos ne ovat yhtä hyviä kuin Zoukei-Muran 1/32 skaalan Heinkel He 219A-0, Focke-Wulf Ta-152H-0 ja Dornier Do-335A-0, niin sitten ne ovat upeita rakennussarjoja.

Joka tapauksessa hieno ja onnistunut "mitä jos" Horten Ho-229B sukopienoismalli pajaltasi; hyvää työtä! Parhain terveisin, AJ

Kiitoksia kommenteista Juha ja AJ,sekä kiitokset AJ:lle linkeistä. Pitänee jossain vaiheessa vilkaista tuo dokumentti uudestaan.

Hienoa jälkeä olet tehnyt tämän erikoisen konetyypin kanssa. Camo näyttää tosi hyvälle. Tuo ainoa säilynyt yksilö on nyt ilmeisesti työn alla restauroinnin osalta, ja onhan se erikoinen osa ilmailuhistoriaa. Z-M:n malleja olisi joskus kiva kokeilla, mutta huippumallin olet saanut tehtyä tästä vanhemmastikin sarjasta!

Kiitos kommentista Janne. Tekisi jossain määrin mieli tehdä joko Dragonin tai Z-M:n yksipaikkainen versio ja laittaa se alustalle jonkinlaisen telineen varaan lentävää konetta esittämään. Mietin sitä jo hieman tämänkin mallin kohdalla. Horten näyttää maassa jotenkin kömpelöltä tuon ison nokkapyöränsä kanssa…