Pienoismallit.net

Messerschmit Bf-109 G6

Hauptmann Franz Dörr

Lentäjä-ässä Franz Dörrin Mersu Norjan Gossenissa keväällä 1945.

Rakennussarja oli tuttua ja turvallista Eduardin laatua hyvillä OOB lisäherkuilla. Kaikki palaset osuivat kohdilleen hyvin ja kittiä tarvittiin vain omien virheiden peittämiseen.
Malli on maalattu gunzen rlm väreillä ja paneelien värivaihtelut toteutin öljyväreillä ja pienet kulumat väritin valkoisella vesivärikynällä.Maalipinnan suojaamiseen käytin tamiya kirkasta spraylakkaa ja washina käytin ultimaten dark dirt washia. Tämä oli mielenkiintoista tavaraa sillä se on täysin vesiohenteista ja on turvallisempi maalipinnalle kuin perinteinen öljypesu. Pakoputkien ja pakokaasujämien tekemiseen käytin vallejon pigmenttejä ja kiinnittämiseen käytin ohennettua tamiyan mattalakkaa.
Antennilangan tein venytetystä valurungosta ja potkurin spiraali oli siirtokuva. Kyseinen siirtokuva oli mielestäni rakennusprosessin hankalin vaihe ja taisteli sen kanssa useamman tunnin.

Edit. Kuvat päivitetty 22.10.2017

Kommentit

Sanoisin että oikein onnistuneen näköinen Mersu. Ei tuosta ole minulla mitään nillitettävää :)
Miku C 1.2.2017 21:17 Vastaa lainauksella
Hieno Mersu, mutta ihmettelen monen mallarin tapaa tehdä potkurin lapohin kulumaa, vaikka ne sodan aikaisissa valokuvissakin ovat pääsääntöisesti tiptop-kunnossa, jopa vähän huonokuntoisemmassakin kalustossa. Jos olen väärässä, niin joko osanee kertoa mikä niitä kuluttaa suhteessa muuhun koneeseen, ei ainakaan ilmavirrassa pyöriminen? Mutta kuten sanottu, niin muuten hieno malli.
Miku C kirjoitti:
Hieno Mersu, mutta ihmettelen monen mallarin tapaa tehdä potkurin lapohin kulumaa, vaikka ne sodan aikaisissa valokuvissakin ovat pääsääntöisesti tiptop-kunnossa, jopa vähän huonokuntoisemmassakin kalustossa. Jos olen väärässä, niin joko osanee kertoa mikä niitä kuluttaa suhteessa muuhun koneeseen, ei ainakaan ilmavirrassa pyöriminen? Mutta kuten sanottu, niin muuten hieno malli.
Hei Miku! Nuo naarmut saattavat olla hieman liian isoja ja näkyviä, mutta uskoisin, että ilmatorjuntatulen aiheuttamat sirpaleet voisivat naarmuttaa lapoja.
Tai pöllyävä hiekka noin pitemmän päälle?
AJ 2.2.2017 10:23 Vastaa lainauksella
Moi Juuso, Taas täytyy kompata kehuja yllä, onpa nätti Mersu. Miku edellä antoikin jo asianmukaisen rakentavan kritiikin lavoista - yksinkertaistettuna kuluneet tai rikkinäiset lavat eivät pidä kauan konetta kauan ilmassa, siksi lapojen pitää olla kunnossa
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
nyanssitietona yhdessäkään potkurikoneessa ei lavan nopeus ole lähelläkään äänennopeutta, sillä, lapa ei kestä aerodynaamisia värähtelyilmiötä lähestyttäessä äänennopeutta. Tämän rajoitteen takia potkurikoneiden nopeusennätysten tekeminen lopetettiin. Tehtaiden tekemissä potkureissa on yleensä aina ilmoitettu maksimi sallittu pyörintänopeus, jota ei saa missään olosuhteissa ylittää ja lavan kärjen ilmanopeuteen vaikuttaa myös lentokoneen ilmanopeus lennon aikana. Puolestaan kun kone on paikallaan, niin silloin lavan kärjellä on vain kehänopeus, plus mitä nyt tuulenpuuskat hiukan sekoittavat.
Joka tapauksessa erittäin nätti Mersu, rakentaminen, maalaus, säistys jne… ovat kaikki osuneet kohdalleen - erityisesti pidän mainiosta camosta. Hieno Mersu!
Hieno Mersu, itsellä myös työn alla Revellin 1:32 G-6 Juutilaisen väreihin!
Pete N 3.2.2017 05:59 Vastaa lainauksella
Kalle Korkala kirjoitti:
Hieno Mersu, itsellä myös työn alla Revellin 1:32 G-6 Juutilaisen väreihin!
www.pienoismallit.net/galleria/malli_13997/ :)
On vaan niin hyvin onnistunut että vautsivau. Kamo on tosiaan herkkua silmälle, kuin myös säistys. Siististi tehty kuomu ja muutkin tarkkuutta vaativat osat.

Kaipaisin Juusolta hieman tarinaa mallin rakentamisesta. Eduardin malli menee varmasti kasaan melkein laatikkoa ravistamalla, mutta onko tämä pensselituotos, millä tuon spinnerin vihreät sait noin tarkaksi ( siirtis/siirtikset?), mistä antennilanka, millä säistys pakokaasuvanoihin, mitä "mönjää" pyörissä jnejne. Ja vähän kokemuksia, että mikä tuntui vaikeimmalta yms. Ja eipä haitaksi olisi kertomus kuvaamisesta.

Vastaavaa tietoahan täällä on Mersuista, mutta jokainen malli on oma maailmansa ja minä ainakin luen mielenkiinnolla tarinaa mallin valmistuksesta varsinkin, kun alan tekemään vaikkapa Me-Bf-109:n. Pienet tiedonjyvät tällaisista huippusuorituksesta ovat arvokkaita meille kaikille. Varsinkin junnuille.
Tarina koneen rakentamisesta - lyhytkin - poikii yleensä lisäkysymyksiä ja lisää mielenkiintoa seurata aikaan saatua keskustelua.

AJ:lle kuuluu kiitos tämän mallin ja muidenkin hänen kirjoituksien sisällöstä, offtopic-sivistyksestä ja valtavasta määrästä linkkejä.

T-Timppa
Timo Rissanen kirjoitti:
On vaan niin hyvin onnistunut että vautsivau. Kamo on tosiaan herkkua silmälle, kuin myös säistys. Siististi tehty kuomu ja muutkin tarkkuutta vaativat osat.

Kaipaisin Juusolta hieman tarinaa mallin rakentamisesta. Eduardin malli menee varmasti kasaan melkein laatikkoa ravistamalla, mutta onko tämä pensselituotos, millä tuon spinnerin vihreät sait noin tarkaksi ( siirtis/siirtikset?), mistä antennilanka, millä säistys pakokaasuvanoihin, mitä "mönjää" pyörissä jnejne. Ja vähän kokemuksia, että mikä tuntui vaikeimmalta yms. Ja eipä haitaksi olisi kertomus kuvaamisesta.

Vastaavaa tietoahan täällä on Mersuista, mutta jokainen malli on oma maailmansa ja minä ainakin luen mielenkiinnolla tarinaa mallin valmistuksesta varsinkin, kun alan tekemään vaikkapa Me-Bf-109:n. Pienet tiedonjyvät tällaisista huippusuorituksesta ovat arvokkaita meille kaikille. Varsinkin junnuille.
Tarina koneen rakentamisesta - lyhytkin - poikii yleensä lisäkysymyksiä ja lisää mielenkiintoa seurata aikaan saatua keskustelua.

AJ:lle kuuluu kiitos tämän mallin ja muidenkin hänen kirjoituksien sisällöstä, offtopic-sivistyksestä ja valtavasta määrästä linkkejä.

T-Timppa
Moi Timo! Kiitos kommentistasi ja pistin juuri vähän lisätietoa rakentamisesta! :)
AJ kirjoitti:
Moi Juuso, Taas täytyy kompata kehuja yllä, onpa nätti Mersu. Miku edellä antoikin jo asianmukaisen rakentavan kritiikin lavoista - yksinkertaistettuna kuluneet tai rikkinäiset lavat eivät pidä kauan konetta kauan ilmassa, siksi lapojen pitää olla kunnossa
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
nyanssitietona yhdessäkään potkurikoneessa ei lavan nopeus ole lähelläkään äänennopeutta, sillä, lapa ei kestä aerodynaamisia värähtelyilmiötä lähestyttäessä äänennopeutta. Tämän rajoitteen takia potkurikoneiden nopeusennätysten tekeminen lopetettiin. Tehtaiden tekemissä potkureissa on yleensä aina ilmoitettu maksimi sallittu pyörintänopeus, jota ei saa missään olosuhteissa ylittää ja lavan kärjen ilmanopeuteen vaikuttaa myös lentokoneen ilmanopeus lennon aikana. Puolestaan kun kone on paikallaan, niin silloin lavan kärjellä on vain kehänopeus, plus mitä nyt tuulenpuuskat hiukan sekoittavat.
Joka tapauksessa erittäin nätti Mersu, rakentaminen, maalaus, säistys jne… ovat kaikki osuneet kohdalleen - erityisesti pidän mainiosta camosta. Hieno Mersu!
Moi AJ! Kiitokset kommentistasi ja seikkaperäisestä tietopommista! :)
AJ 4.2.2017 18:12 Vastaa lainauksella
Moi Juuso, Ole hyvä, eihän tuo juuri mitään ollut. Pidän onnistuneesta Mersu-mallistasi; onnistuneena Mersu-mallina se tuo myös hienosti esille Mersun siron kauneuden - Mersu on yllättävän kaunis lentokone sotakoneeksi.

Kiitos Timo komplimenteista; Timo, olet muuten täysin oikeassa siinä, että pienikin rakentamiskuvaus ja taustahistoriikki avaavat pienoismallin paremmin yleisölle. Parhain terveisin, AJ
Oikein on hienosti onnistunut Mersu. Vanhennus tai säistäminen on myös osunut mielestäni nappiin. Tuosta potkurista sen verran, että kuvissa hyvin usein potkurit ovat hyvässä kunnossa, mutta on myös kuvia joissa näin ole. Eli ehkäpä potkureita vaihdeltiin hyvinkin usein ja näin ollen ne näyttävät kuvissa olevan hyvässä maalissa. Tai ehkäpä niitä myös kunnosteltiin rintamaoloissakin?

Olen joskus lukenut, että saksalaiset ihmettelivät suomalaisten koneremontteja. Saksalaiset vaihtoivat koneen moottorin kokonaan, käyttöajan umpeuduttua. Ja suomalaiset siis korjailivat enemmän. Olisiko näin myös potkurien kanssa?

Nyt nykyään, kun siirtokuvavalikoima on entisestään parantunut, voidaan varmaan tulevaisuudessa entistä enemmän näitä Lappi-koneita. Nehän kuitenkin liittyvät Suomeen melko olennaisesti.
AJ 5.2.2017 16:11 Vastaa lainauksella
Moi, Tuo potkureiden korjaaminen on hyvä pointti, kenties suomalaiset korjasivat potkureita, en tiedä - Raimo Heikkinen Suomi-koneasiantuntijana osannee vastata tähän. Kuinka paljon potkureita ylipäätään korjattiin missään maassa, jos niitä edes korjattiin, en tiedä. Parhain terveisin, AJ
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Potkurit pyörivät 44-67% nopeudella kampiakselin nopeudesta ja potkureiden vetotehokkuus (tai työntötehokkuus) on +/- 80%. Keskiarvoa 80% käytetään yleensä tehokkuuden laskemisessa. Potkurien antaman veto- tai työntötehokkuuden vaikutuksen voi laskea vaikka esim. seuraavaa yhtälöä hyväksikäyttäen:

1) Imperiaalisilla eli angloamerikkalaisilla suureilla
Työntövoima lbs (paunoina) = 375 (vakio maileissa) kertaa 0,80 (80% potkurin veto- tai työntötehokkuus) kertaa imperiaalinen hp (moottorin hevosvoimat) jaettuna TAS mph (lentokoneen todellinen nopeus maileissa, TAS = True Air Speed)

tai vastaavasti

2) Kontinentaaleilla eli metrisillä suureilla
Työntövoima kg (kilogrammoina) = 270 (vakio kilometreissä) kertaa 0,80 (80% potkurin veto- tai työntötehokkuus) kertaa kontinentaali hv (moottorin hevosvoimat) jaettuna TAS km/h (lentokoneen todellinen nopeus kilometreissä, TAS = True Air Speed)

HUOM! Ylläolevat laskelmat eivät ota huomioon pakokaasuista tulevaa lisätyöntövoimaa.

Esimerkki: Curtiss P-40 hävittäjä lentää lentonopeudella 280mph (n. 451 km/h) TAS käyttäen 900hp (n. 913hv) moottorin tehoja 80% potkurin vetotehokkuudella. Huomioon ei oteta pakokaasuista tulevaa lisätyöntövoimaa.

1) Imperiaalisilla eli angloamerikkalaisilla suureilla
Työntövoima lbs (paunoina) = 375 x 0,80 x 900hp / 280mph >>> Työntövoima on noin 964 paunaa (lbs) pyöristettynä.

2) Kontinentaaleilla eli metrisillä suureilla
Työntövoima kg (kilogrammoina) = 270 x 0,80 x 913hv / 451km >>> Työntövoima on noin 437 kilogrammaa (kg) pyöristettynä.

Pyöristettynä noin 964 paunaa (lbs) on pyöristettynä noin 437 kilogrammaa (kg)