Sika…eiku Pandahieno!! Taas osoitus siitä, että lisää yleissivistystä saa kun seuraa PMnetiä… Todella hieno lopputulos! Pidän kovasti tällaisista erikoismaalauksista. Toivoisinkin, että Finnair laittaisi vuonna 2017 koneisiin erilaisia erikoismaalauksia! Esim. Jean Sibelius, Paavo Nurmi, Muumit, talvisota, sotakorvaukset, Nokia yms.
Mutta malliin palatakseni - UPEA!! Täysin myyty!
Etusivu 
Galleria Mallit: siviililentokoneet
ANA Boeing 767-300(ER) JA606A
Fly!Panda-erikoismaalaus kesällä 2014
Vuonna 2007 All Nippon Airways (ANA) maalasi Boeing 767:n "Fly!Panda"-erikoiskaavioon Narita-Dairen-Peking-reitin 20-vuotisjuhlan kunniaksi. Samaa konetta käytettiin 21. helmikuuta 2011 lennättämään kaksi jättiläispandaa Kiinasta Tokion Ueno Park Zoo -eläintarhaan.
Laajarunkoinen Boeing 767 suunniteltiin 70-80-lukujen taitteessa yhdessä kapearunkoisen sisarmallinsa B757:n rinnalla ja pääasiallisin tavoite oli polttoaineen säästö yhdistettynä suhteellisen pitkään kantamaan, johon pyrittiin oman aikansa huipputekniikalla ja mm. CAD-suunnittelulla. Aikaisemmat kolmimoottoriratkaisut (DC-10, TriStar) olivat kilpailleet toisensa henkihieveriin ja uusi eurooppalainen haastaja Airbus A300 alkoi olla jo varteenotettava tekijä noin 250-paikkaisten laajarunkokoneiden markkinoilla.
B767 oli ensimmäinen Boeingin matkustajakone jossa lentomekaanikon tehtävät siirrettiin tietokoneistetun "lasiohjaamon" avulla kapteenille ja perämiehelle, vaikka perinteinen 3 hengen ohjaamo olikin aluksi optiona mukana. Osoituksena B767:n teknisestä luotettavuudesta se sai ensimmäisenä Yhdysvaltain ilmailuviranomaisilta luvan 2 tunnin ETOPS-lentoihin, siis reitteihin jotka kulkevat esim. merten yli 120 minuutin lentoajan etäisyydellä lähimmästä hätä- tai varakentästä. Konsepti oli sen verran onnistunut, että vuosituhannen vaihteen tienoilla 767-koneet ylittivät Atlantin useammin kuin kaikki muut konetyypit yhteensä.
Hasegawan 1:200-mittakaavan 767-300 julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1984 All Nippon Airwaysin "Triton Blue"-kaavion siirtokuvilla. Sarjan ikä näkyy lähinnä vain kohoviivadetaljeissa ja ehkä joissakin sovitteissa, koska muotojen ja kokonaisvaikutelman puolesta pidän sarjaa hyvin onnistuneena. Sen mitä itse olen UPS:in, American Airlinesin, TuiFly:n ja muiden operaattoreiden oikeita 767-koneita nähnyt niin Hasegawan malli muistuttaa todella paljon esikuvaansa ja on siitä helposti tunnistettavissa. Tarkkaan ottaen 1984 julkaisu on perus-300 kun tämä Pandamalli on pidemmän kantaman ER-versio, mutta koska erot ovat polttoainetankkien määrässä ja suuremmassa sallitussa lentoonlähtöpainossa niin ainakaan 1/200-mittakaavassa ulkoisia eroja ei ole.
Rajoitetun painoksen julkaisu ANA:n Kiinan-reittien 20-vuotisjuhlamaalauksesta Fly!Pandasta ei ollut erityisesti puutelistallani, olisin ehkä mielummin rakentanut suoraan laatikosta American Airlinesin version mutta kun Hobby Pointissa ei taannoin sattunut muuta sillä kertaa hyllyssä olemaan niin parempi tuokin kuin taas yksi Triton Blue-kaavion malli.
Rakentelusta ei ole ihmeempää kerrottavaa, kittiä meni ehkä vähän enemmän kuin Hasegawan kanssa normaalisti ja kohodetaljeja piti hioa pois mutta mihinkään varsinaisiin ongelmiin ei tämä projekti hyytynyt. Rungon valkoinen piti joka tapauksessa maalata useampaan kertaan niin sama se oli siistiä saumoja vielä maalausten välissäkin. Maalaukset menivät samaan tyyliin: kun sitä inspiraatiota oli kertynyt edes sen verran että sai ruuvattua ruiskun kompressoriin niin isompia ongelmia ei ollut. Perusmaalausten jäljiltä jäi kyllä kaikenlaista pientä meikkaamista ja paikkaamista mutta sitä nyt yleensä vaan tulee muutenkin.
Tässä vaiheessa en ollut vieläkään ihan vakuuttunut pandakaavion ansioista (enemmän tuo muistuttaa jotain lehmäkuviota jos minulta kysytään…) ja pohdin jopa tarvikesiirtokuvien hankintaa. Säästäväisyys kuitenkin voitti, sarja kun ei itsessään ollut mikään erityisen halpa niin en vain halunnut sijoittaa enää enempää rahaa tähän projektiin. Itse siirtokuvista jäi silti vähän kaksijakoinen olo, toisaalta painojälki oli oikein siistiä ja mitat kohdillaan mutta siirtokuvakalvo oli paksun oloista ja ikävän vettähylkivää siten, että lattiavahan pintajännitys veti nesteet iloisesti pisaroiksi pois siirtokuvien päältä. Tämähän ei muuten olisi ongelma, mutta aika monta detaljia (ovet, ikkunat, rekisterit ym. detaljit) piti laittaa jo alla olevan siirtokuvan päälle. Lattiavahan läträämisestä huolimatta hopeointia esiintyi kiusallisen usein, joten 00-koon näädänkarvasivellin sai taas töitä.
Isoihin mustiin siirtokuvaläiskiin piti muutenkin tehdä strategisia viiltoja ja jopa reikiä jotta ne sai istumaan runkoputken pintaan, näitä toimenpiteitä piti taas paikkailla varovasti mattamustalla. Näiden paikkojen päälle tuli vielä lattiavahat suojakalvoksi, koska käyttämäni loppulakka eli Revellin matta on sen verran tujua kamaa että siveltimellä levitettynä liuottaa jopa kuivunutta mattamaalia mennessään. Toisaalta lattiavaha auttoi tasoittamaan paikkauksia muuhun ympäristöön nähden. Mattalakan olisi voinut tietysti vetää ruiskulla, mutta kerrospaksuuksien hahmottaminen on jotenkin vaikeampaa ja koko ajan on tunne ettei oikein näe kunnolla mitä tapahtuu.
Varsinainen taustoittava tutkimustyö ja referenssien metsästys jäi tällä kertaa vähemmälle, ehkä ajattelin että tuollaisen nykykoneen nyt rakentelee vaikka omien muistikuvien ja yleistietämyksen pohjalta ja Hasen laatikossa oli tällä kertaa oikein hyvät kuvat molemmilta sivuilta siirtokuvien asettelua varten. Silti oli iloinen yllätys miten hyvin valmis malli näyttää esikuvaltaan kun kuviin vertaa, ja kuvien mukaan onkin mentävä koska tätä koneyksilöä tuskin näkee ilman bongausreissua Kaukoitään. Eipä mennyt tuo kaikki työ noiden siirtokuvien kanssa hukkaan, malli taitaa esittää konetta vuoden 2014 teippauksissa koska ainakin punaisissa Panda-teksteissä on ollut jotain eroa matkan varrella.
Lähteet:
Redding, Robert ja Yenne, Bill: Boeing - planemaker to the world. Bison Books, 1983
Boeing.com: 767
Flickr.com: JA606A Fly!Panda
Scalemates: Hasegawa 10632 Boeing 767-300 Fly Panda
Wikipedia: Boeing 767
Laitanpa nyt kuvauskalustonkin, kun tästä on ollut keskustelua:
Kamera: Canon EOS 450D (APS-C, eli ns. kroppikenno)
Objektiivi: Canon EF-S55-250mm f/4-5.6 IS II (ns. tele-kittilinssi, kinovastaavuus 1,6x)
Jalusta: Benro IT25+IH1 kuulapää (Travel Angel)
Oletuskuvan polttoväli: 65.0mm
ISO: 200
Aukko: 18
Suljinaika: 0.6 sek.
Automatiikka: Aperture-Priority AE
Valotuksen mittaus: Piste
Valotuksen korjailu: +1/3
Kuvan muoto: RAW (valkotasapainon säätö vasta kuvankäsittelyssä)
Väriavaruus: sRGB
Highlight tone priority: 0:Disable
Ohjelmat:
RAW-konvertteri: Canon Digital Photo Professional
Viimeiset viilaukset: Gimp 2.8
Valot:
3x Airam GU10 4,5W LED-spotti (2700K, yleisvalo)
1x E27 52W halogeeni + leivinpaperihajoitin (2700K, yleisvalo/kohdevalo)
1x Ikea G4 halogeeni 10W (2700K, kohdevalo)
Värilämpötilat valmistajan ilmoittamia, ovat kyllä silmämääräisesti aika lähellä toisiaan. Valotehoa on n. 250 lumenia/lamppu, paitsi tuo 52W halogeenin 840 lumenia (josta leivinpaperi hukkaa osan). Android-kännykän taatusti viitteellisen valaistusmittarisovelluksen mukaan lumeneita on jotain 1200-1300. Värintoisto pitäisi olla kunnossa koska halogeenit :)
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
