Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1946–
Finnair DC-9-14
"Tumppiysi"
Laitoin oheen myös kuvat vuonna 1971 ilmestyneestä Finnairin esitteestä, jossa mainostetaan uuden DC-9:n käyttöönottoa kotimaan liikenteeseen. Esite oli jostain kumman syystä säilynyt omilta "plane-spotter"-vuosiltani 60-70 lukujen vaihteesta.
Suomen Ilmailumuseossa on myös parhaillaan menossa hanke tumppiysin palauttamiseksi Suomeen. OH-LYD lensi Finnairin väreissä vuosina 1971–1983 ja se on yksi maailman vanhimpia edelleen reittiliikenteessä olevia suihkumatkustajakoneita. Ensilentonsa kyseinen koneyksilö teki 29. joulukuuta 1965. Nykyään koneella operoidaan kenialaisen East African Safari Air Express:in lentoja rekisteritunnuksella 5Y-XXA. Joidenkin vahvistamattomien tietojen mukaan koneen pitäisi saapua Suomeen jo marraskuun loppuun mennessä.
Päätin rakentaa tumppiysin minulle täysin uuden valmistajan, Authentic Airlinersin sarjasta. Kyseessä on saksalainen yhtiö, jonka rakennussarjat ovat resiinistä valmistettuja ja runsailla fotoetsiosilla varustettuja. Sain vinkin tästä mallinvalmistajasta Kai-Petri Gustafssonilta (kiitos vaan Kusti). Nettikeskusteluissa AA:n rakennussarjat ovat saaneet ylistäviä kommentteja, ja olen kyllä aivan samaa mieltä. Valujälki on erittäin tarkkaa, ja osien yhteensopivuus sekä mittatarkkuus huippuluokkaa. Rakennussarjaan ei kylläkään kuulu ohjeita, eikä dekaaleja. Siirtokuvat on siis hankittava erikseen heiltä tai joltain muulta valmistajalta, ja pikkudetaljien tarkat paikat täytyy taas etsiä esim. netistä löytyvistä kuvista (esim. Airliners.net-sivustolta). AA:n kotisivujen mukaan heidän DC-9-14 mallinsa on markkinoiden ainoa sarja, jossa koneen siipi on oikean mallinen.
Tumppiysin rakentamiseen minulta vierähti tavallista pitemmän aikaa johtuen matkoista ja muista "häiriötekijöistä". Malli sinänsä oli hyvin helppo ja yksinkertainen rakennettava, ja esim. hankalaa rungon sauman hiontaa ei tarvinnut tehdä, koska runko on yhtenä kappaleena.
Koneyksilökseni valitsin OH-LYC:in, josta löytyi paljon hyviä kuvia netistä. Vuosien varrella koneissa oli monia erilaisia maalauskaavioita ja esim. erimuotoisia antenneja. Halusin rakentaa koneyksilön, jossa nokkakartio oli mustaksi maalattu valkoisilla viiruilla. Halusin koneeseen myös kolmiomaiset ylä- ja ala-antennit ja maalaamattomat = valkoiset ohjaamoikkunoiden puitteet.
Liitettyäni koneen pääosat yhteen, pohjamaalasin sen Mr. Surfacer 1000:lla ja hioin sen jälkeen 2000 karkeuksellisella vesihiomapaperilla. Rungon valkoiset alueet ruiskumaalasin useampaan kertaan Revellin 04:lla ja harmaan alaosan Xtracolorin X139 Light Greyllä. Metalliosat puolestaan ruiskumaalasin hiljattain markkinoille tulleella AK:n Xtreme Metal nro 479 Aluminiumilla (tämä on erinomainen tuttavuus, joka on mielestäni jopa parempi kuin vastaavat Alcladin metallimaalit!) Käytin yksityiskohtiin myös Vallejon akryylivärejä ja Humbrolin emalimaaleja.
Finnairin siirtokuvat ovat TwoSixin Finnair DC-9-arkilta. Pelkäsin hieman näiden dekaalien laatua ja sopivuutta, sillä tämän valmistajan siirtokuvat ovat usein olleet tarkkuudeltaan vähän niin ja näin. Tällä kertaa dekaalit olivat ok lukuunottamatta rungon rekisteritunnuksia, joiden fontti on himppasen liian suuri. En löytänyt kätköistäni sopivan kokoisia sinisiä kirjaimia, joten tuon virheen kanssa pitää vain elää.
Siipien corogard-alueet ovat myös siirtokuva-arkilta. Authentic-Airliners valmistaa myös "autenttisia" siirtokuvia matkustamon ja ohjaamon ikkunoihin. Ikkunadekaaleissa lasien takaa näkyy erilaisia hahmoja ja värejä. Päätin hankkia DC-9 siirtokuva-arkin, ja täytyy sanoa, että yksiväristen ikkunoiden asemesta nämä siirtokuvat toivat selvästi lisää aitouden tuntua malliin.
Ennen siirtokuvien kiinnittämistä pintaan käsittelin mallin vielä Humbrolin kiiltävällä akryylilakalla tarttumisen parantamiseksi. Lopuksi "lukitsin" siirtokuvat toisella kerroksella kiiltävää lakkaa. Koneen jätin kiiltäväksi. Tiedän, että monien kolleegojen mielestä kiiltoa pitää vähentää satiinin suuntaan, mutta meikäläisen silmää miellyttää enemmän tämä kiiltävämpi ulkoasu.
Olen kohtuullisen tyytyväinen lopputulokseen. Pintakäsittelyähän voi aina yrittää parantaa, ja tähän tulen pyrkimään seuraavassa projektissani.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
