Pienoismallit.net

Focke-Wulf Fw190 D-9

Tämä pitkänokkainen hävittäjäkone on omasta mielestäni eräs hienoimista koskaan lentäneistä lentokoneista. Tämä malli kuvaa LuutnanttiTheo Nibelin lentämää konetta ja hänen yksikkönsä oli 10./JG 54

Malli on rakennettu tänä keväänä, ja on tuttua ja turvallista Tamiyaa. Mallin maalasin Gunzen värisävyillä.

Alla hiukan lainattua tekstiä Wikipediasta
Kun North American P-51 Mustang tuli käyttöön vuoden 1943 lopulla, Yhdysvaltain ilmavoimien joukot alkoivat saada selvää etua Fw 190:een nopeudessa. Uusi pitkänokkainen Fw 190 D-9 (Dora-Neun tai Langnase) käytti vesijäähdytteistä 1 750 hv:n Jumo 213A -moottoria. Siihen oli asennettu MW 50 -tehonlisäysjärjestelmä, jota käyttämällä moottorista saatiin tehoa hetkellisesti 2 100 hv. Koneen runkoa pidennettiin 50 cm painopisteen pitämiseksi oikeassa paikassa. Koska Doraa käytettiin pääasiassa hävittäjätorjunnassa, sen aseistus oli kevyempi kuin aikaisempien koneiden. Siipitykit jätettiin pois, joten koneeseen jäivät 2×13 mm MG 131 -konekiväärit ja 2×20 mm MG151/20E -tykit siipien tyveen. Dora käytti kuitenkin samaa siipeä kuin A-9 ja pystyi kantamaan myös siipiaseistusta, kuten D-11- ja D-13-mallit osoittivat. D-9-version nousunopeus 1750 m/min oli parempi kuin P 51:n 1060 m/min.

Kommentit

Siistin tyylikäs loppusodan "pitkänokka" Focke! Tyylikkästi maalattu; nuo saksalaiset loppusodan kaaviot ovat aina kiinnostaneet meikäläistä. Ja se, että alkuaikojen tiukka RLM:n ohjeistuksien noudattaminen heitettiin romukoppaan.
Itse pidän enempi lyhytnokkaisista Focke Wulfeista, mutta makuasioita, makuasioita… Kokonaisuus näyttää erittäin mukavalta.
AJ 31.10.2015 08:49 Vastaa lainauksella
Moi Pekka, Kaunis Fw 190D-9; maalaus on erittäin taidokkaasti ja tyylikkäästi toteutettu. Fockejen suorituskyvystä ja taustasta olen skriivannut tällä saitilla aikoinaan jo useasti ja melko tarkasti, joten en uudelleenkirjoita niitä - totean vaan että Fw 190D-9:n useat eri versiot olivat itse asiassa todellisuudessa 'Stangeja nopeampia ja jopa lento-ominaisuuksiltaan parempia - hyviä lähdemateriaaleja Doraan ovat Peter Rodeiken raamattu Focke Wulf Jagdflugzeug Fw 190 A Fw 190 Dora Ta 152 H, Jerry & Judy Crandallin upea teoskokonaisuus The Focke-Wulf Fw 190 Dora Vol. 1 & Vol. 2, Dietmar Harmannin Focke-Wulf Fw 190 Long Nose An Illustrated History of the Fw 190 D Series, J.R. Smithin yleisteos The Focke-Wulf Fw 190 D/Ta 152 Series, Marian Krzyzan Fw 190 D/Ta 152, Manfred Griehlin Focke-Wulf Jäger und Jagdbomber opukset, Donald Caldwellin JG 26 The Top Guns of Luftwaffe, The JG 26 War Diary Vol.1 & 2 opukset, Axel Urbanken GREEN HEARTS, First in Combat with the Dora 9, Heinz Nawarran Focke-Wulf Fw 190 & Ta 152 ja Anthony Shennanin/Geoffrey Pentlandin FOCKE-WULF Fw190 & Ta152 DESCRIBED muutamia mainitakseni. Näistä teoksista kirkkaasti paras puhtaasti Dora Ysiin keskittyvä opus on Jerry & Judy Crandallin The Focke-Wulf Fw 190 Dora Vol. 1 & Vol. 2, joka kannattanee hankkia, mikäli Dora 9 kiinnostaa erityisesti.

Joka tapauksessa upeasti onnistunut ja viimeistelty Fw 190D-9! Terkuin, AJ
Hyvän näköinen malli hyvännäköisestä koneesta.
Kiitokset herroille kommenteista :)
Dorat ovat kyllä kauniita, etenkin kun vertaa lyhytnokkaisiin FW-190 koneisiin jotka ovat huomattavasti sotaisemman oloisia. Maalaus näyttää hyvälle! Ilmeisesti Tamiyan tulkinta tästä koneesta on huomattavasti helpompi toteuttaa kuin Eduardin vastaava? Itse ainakin jälkimmäisen kanssa purin hammasta.