Jos tulkitsin oikein, niin et ole kaikilta osin täysin tyytyväinen sarjan laatuun.
No pitää kyllä sanoa, että omatkin kokemukseni muutamista Italerin malleista ovat olleet negatiivisia.
Hienon mallin olet kuitenkin saannut aikaan. Oikeellisuudesta en tiedä, kun en tiedä tyypistä juuri mitään, mutta minuun ainakin menee täydestä. Mustavalkokuva oli ehkä vähän turha, mutta mitä pienistä kun eivät pienetkään meistä.
Douglas B-26K Counter Invader
Sissien metsästäjä Kongossa 1966

USA:n ilmavoimat poisti konetyypin aktiivikäytöstä vasta vuonna 1972, mutta Kolumbian ilmavoimat käytti konetta vielä vuoteen 1980.
A-26 osallistui II-maailmansodan jälkeen useisiin aseellisiin selkkauksiin monella mantereella Korean sodasta lähtien aina Vietnamin sotaan saakka. Se oli mukana esim. Sikojenlahden maihinnousussa ennen Kuuban ohjuskriisiä ja Afrikassa Biafran sodassa. Niin ikään Afrikassa konetyyppiä käytettiin Kongon alueella 1960-luvulla taisteluissa sissijärjestöjä vastaan - tuolloin koneiden miehistöinä oli usein CIA:n palkkaamia lentäjiä ja nuo operaatiot olivat huippusalaisia.
Konetyyppi tunnettiin vuosina 1948-1972 tunnuksella B-26 ja tämä pienoismalli kuvaa tyypin K-kehitysversiota, josta oli poistettu ylä- ja ala-ampumot. Koneen nokassa oli 8 kpl eteenpäin ampuvia 12,7 mm konekiväärejä. Asekuormaa kone kykeni kantamaan 3600 kg (2700 kg pommeja sisäisesti koneen pommikuilussa ja 900 kg ulkoisesti siipien alapintoihin asennettuna). Ulkoiseen aseistukseen kuuluivat myös raketit.
Kehitysversiosta riippuen koneen huippunopeus oli 570 km/t - 620 km/t ja toimintamatka 2300 km. Lakikorkeus oli n. 6700 m.
Isot rungon puoliskot olivat kummatkin kieroja - eri suuntiin. Siipien kiinnitys runkoon oli aivan "lerppu" - siis löysä ja niiden kiinnittämisessä piti käyttää apuna muovilevystä leikeltyjä jäykistyspalikoita.
Joka ikisessä osassa oli ylimääräistä muovipursetta ja liimausoperaatioiden jälkeen oli aina edessä kauheat hiontasessiot, koska saumat eivät osuneet kohdilleen ja kauheita rakoja jäi sinne sun tänne - siispä myös pakkelia kului - ja sitten taas hiottiin.
Noh, olihan tämän mallin ulkopinnoissa todella kauniit ja hillityt paneelirajat - siis ns. uppoviivoitukset. Eipä niistäkään iloa ollut, kun ne joutui hiomisten jälkeen itse uudestaan kaivertamaan näkyville.
Olen kuitenkin sen verran itsepäinen, että päätin tämän onnettoman tekeleen tehdä valmiiksi asti - kaikesta huolimatta.
En kyllä suosittele tätä mallisarjaa kenellekään - en vaikka HyperScalella Mr. Brett Green kehui tämän "Maasta taivaisiin" omassa laatikkoarvostelussaan tyyliin HIGHLY RECOMMENDED.
Jos tämä minun kirjoitukseni olisi osa laatikkoarvostelua, niin eipä sitä arvostelua varmaan mikään alan lehti suostuisi julkaisemaan.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.