Pienoismallit.net

A6M5a Zero

Tamiyan Zero lähestulkoon suoraan laatikon antimista. Antennit ja etsivyöt lisätty ja pitotputki rakennettu vahvemmasta aineesta mutta muutoin sarjan osilla.

Tarkkaa esikuvaa mallilla ei ole, mutta olen pyrkinyt loppusodan Zeroille mahdollisimman tyypilliseen ulkoasuun. Tällaisessa värityksessä olevia tämän alatyypin Zeroja lensi niin Mariaanien taisteluissa, Kuriileilla, Filippiineillä, Formosalla, Iwo Jimalla, Okinawalla ja Japanin kotisaarten puolustuksessa vuosina 1944-45. Pyrstön merkinnän 03 tarkoittaa 203 Kokutaita. Yksikkö perustettiin helmikuussa 1944 ja se osallistui taisteluihin Kuriileilla, Filippiineillä, Formosalla, Okinawalla ja Japanissa.

Rakentamisesta ei ole mitään kummempaa sanottavaa, osat näyttävät hienolta ja menevät erinomaisesti paikoilleen. Ohjaamo on mielestäni istuinvöiden lisäyksen jälkeen niin hyvin kalustettu, että kuomun voi jättää huoletta auki.
Maalauksen kanssa vietin sitten enemmän aikaa. Maalasin koko mallin ensi Alcladin maalilla. Tämän päälle maalasin telinekuiluun Tamiyan vihreästä ja sinisestä Clear sävystä sekoitetun värin kuvaamaan japanilaisten käyttämää Aotake lakkaa. Muistutettakoon tässä, että ko. väriä ei useimmissa tapauksissa pidä ruiskuttaa ohjaamoalueelle, sillä japanilaiset maalasivat nämä alueet yleensä vihreillä peittävillä sävyillä. Alumiinivärin suojasin lopuksi lattiavahalla.

Vihreään maalipintaan pyrin luomaan valo- ja varjokohtien eroja käyttämällä kahta vihreän sävyä. Maalipintaa kulutin kynäveitsen terällä, metallipiikillä ja nesteliimalla, mallia katsoin valokuvista. Lattiavahakerros vihreän alla suojasi metallipintaa niin hyvin, että sitä ei tarvinnut korjailla jälkikäteen. Varovaiset värihuuhtelut tein öljyväreillä chippausten päälle.

Maalipinnan kuluttamisen jälkeen lisäsin pensselillä muutamia paikkamaalausta kuvaavia täpliä hieman tummemman sävyisellä vihreällä. Nämä toivat mielestäni mukavasti eloa pintaan ja tällaisia paikkauksia on joskus kuvissa havaittavissa. Koneen ulkoasu on kuitenkin melkoisen kulahtanut, eli paikkaukset on tehty koneen käytön varhaisessa vaiheessa ja myöhemmin tämä on sitten jäänyt tekemättä maalipinnan jatkaessa kulumistaan.

Pyrin kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että vaikka kone näyttää kuluneelta ja paljon käytetyltä, niin kulumat ovat kuitenkin alueilla, joilla jatkuvasti kuljetaan tai käsitellään. Tällaisia paikkoja ovat siiven tyvet, moottoripeltien lukot, asetilan luukut ja polttoaineen täyttöaukot. Lisäksi tulee huomioida, minne potkurivirta ja renkaat heittelevät kiviä yms., muilta osin koneen voikin sitten yleensä jättää melko puhtaaksi. Pohjan likavalumiin katsoin mallia muutamista hyvälaatuisista lentokuvista, amerikkalaisten sotasaaliskoneesta ottama kuvasarja oli erityisen käyttökelpoinen tähän tarkoitukseen.

Siirtokuvat ovat sarjan arkilta lukuun ottamatta pyrstönumeroa, johon muistaakseni yhdistelin numeroita joltain ylijäämäarkilta.

Antti Lappalaiselle kiitokset mallin kuvaamisesta.

P.S. Pohjan kuvassa näkyy, että lisätankki on vinossa. Osaa ei ole liimattu paikoilleen, johtuen siitä yltiöpositiivisesta oletuksesta, että malli päätyy joskus ehkä alustalle/osaksi dioraamaa. Tällöin lisätankin voi tarvittaessa jättää pois, jos se ei sovikaan ideaan.

Kommentit

Onpas komeasti kulahtanut Zero,säistyskin erittäin maukas tuossa.
Kuten valokuvat todistaa aidosti.
Molemmat on onnistuneet, kuvaaja sekä mallari. Kaunis peltilintu Japanista, tosin taisi turhan moni laivaston lentäjä kärsiä koneen keveydestä johtuvaa panssaroinnin puutetta.
Maalaus on hyvin onnistunut, kuvissa näkee todella usein että varsinkin tuo vihreä taisi olla jotain akryylimaalin esiastetta ( ;D <- hymiö), kun näkyy koneissa suuria pintoja alumiinivärissä ts. maali irronnut pinnasta.
Komppaan edellisiä arvioita! Kulahtamistyö on tehty taidolla!! Kyllä kelpaa pojottaa 5:lla!!

terv. Seppo V
AJ 16.6.2015 22:54 Vastaa lainauksella
Moi Harri, Zero on kaunis leko ja tämän hyvän Tamiyan rakennussarjan Japanin laivaston Mitsubishi A6M5a (Navy Type 0 Carrier Fighter Model 52a) hävittäjästä olet rakentanut ja viimeistellyt hyvin.

Tuosta Zerojen maalipinnan kulumisesta, etenkin sodan loppuvaiheen A6M5, A6M5a, A6M5b, A6M5c, A6M5-K, A6M6c, A6M7, A6M8 ja A6M8c, on erilaisia näkemyksiä - jotkut esittävät kulumien olleen merkittäviä ja jotkut puolestaan mitättömiä. Ilmeisesti kumpikin näkemys on tavallaan oikea
Lainaus:
…many IJNAF types had the so-called red brown primer under the paint which protected the aircraft and they didn't chip much. Exceptions: Betty and Nell. Most pre-war IJAAF types and some second line also had primer and were very carefully painted. These didn't chip either. Examples: Sonia, Ida, Sally etc… Mitsubishi produced aircraft (IJNAF and IJAAF) were well painted and protected and therefore didn't chip much. Nakajima aircraft especially IJAAF types were generally the worse because they were not primed, the paint was applied directly on the metal and chipped quickly. Like Tojo and Frank. Kawasaki types, some were primed and protected like Nick some weren't like Tony. Note that fabric covered types like the IJNAF and IJAAF trainers, didn't chip at all. Heavily chipped Zeros are generally those found after the War with a lot of damage or planes with long history.
Joka tapauksessa Zero-pienoismalli on hieno ja kilpaillee myös viikon mallin statuksesta pienempien 1/72 skaalojen Sea Hurricane ja Ar-96 koneiden kanssa. Ja tietysti vielä extra-plussaa laivaston koneesta. Upea Zero! Parhain terveisin, AJ
Kiitoksia palautteesta. Tätä mallia oli ilo nikkaroida ja pintakäsittelyyn jaksoi keskittyä, kun ei tarvinnut käyttää tuntikausia mallin yksityiskohtien paranteluun. Meinasin aluksi chippailla mallia kauttaaltaan enemmänkin, mutta valokuvia ajatuksella tuijoteltuani päätin rajoittaa maalin kulumisen enimmäkseen kävelyalueille ja luukkuihin, joita auotaan jatkuvasti.
PhantomII 18.6.2015 00:17 Vastaa lainauksella
Nätti Zero. Omistan 1/72 Tamiyan Zeron laivastokaaviossa. Tämä maakentiltä toimivan Zeron vihreä/harmaa kaavio on kyllä aina vaikuttavampi kuin "tylsä" laivaston harmaa. Minua miellyttää mallin vanhennusaste, kone näyttää jo aika lailla käyttöä kokeneelta.

Kuitenkin AJ tuossa yllä toteaa jo aikaisemminkin esitetyn arvion ko. mallin vanhentamisesta. Mihin perustat chippaukset, kun muistaisin lukeneeni koneiden pohja- ym. maalauksista, jotka estäisivät suuremmat maalien irtoamiset? Toisaalta muistaisin kyllä nähneeni valokuvia melko kärsineistäkin Zeroista. Selvästi siis on kahta koulukuntaa tämänkin asian tiimoilta eli mihin perustuu oma näkemyksesi?

Kuten AJ:kin toteaa, hieno malli joka tapauksessa ja chippauksineen vielä varsin uskottava.
Komea zero, kulumaa ja säistystä sopivasti koneessa, maalipintaan olet saanut hyvin tuommosta kulunutta ja nuhruista eloa. Alapuolen säistystä olisin ehkä pikkusen enempi laittanut, zero on komea kone ja itelläki odottaa kaapissa sama sarja etseineen rakentamista. Rakentele vaan alusta tähän. Se kun tuopi konetta mukavasti esille, sarja on kyllä huippua ja ohjaamo on todella yksityiskohtainen mitä olen laatikkoa hypistellyt.
PhantomII kirjoitti:
Kuitenkin AJ tuossa yllä toteaa jo aikaisemminkin esitetyn arvion ko. mallin vanhentamisesta. Mihin perustat chippaukset, kun muistaisin lukeneeni koneiden pohja- ym. maalauksista, jotka estäisivät suuremmat maalien irtoamiset? Toisaalta muistaisin kyllä nähneeni valokuvia melko kärsineistäkin Zeroista. Selvästi siis on kahta koulukuntaa tämänkin asian tiimoilta eli mihin perustuu oma näkemyksesi?
www.j-aircraft.com/research/weathering_question.htm

Ihan mielenkiintoista luettavaa japanilaisten koneiden vanhentamisesta. Loppupään kappale "To the end" kertoo, että 1943-44 japanilaisilta loppui laadukkaampi kiiltävä maali joka korvattiin paljon hauraammalla puolikiiltävällä. Lisäksi kerrotaan, että Zeroissa käytettiin pohjamaalia valmistusprosessissa sodan lopullakin mutta tuo uusi heikkolaatuisempi maali oli niin haurasta ettei se pysynyt päällä. Koneissa jotka oli maalattu tuolla paremmalla maalilla ei ollut tätä ongelmaa. Osassa koneista luovuttiin kokonaan pohjamaalin käytöstä ja niissä on tapahtunut rajua maalin lohkeamista.
Zero on yksi kone jonka rakentamista olen itsekin suunnitellut pitkään, ja tämä malli taas hieman lisäsi kuumetta. Pintakäsittely näyttää hyvälle ja muutenkin rakennusjälki on priimaa. Upea malli.

Jos Zero asiantuntijoita on paikalla, käytän hävyttömästi tilaisuuden kysymykseen, että maalattiinko loppusodan zeroihin eri laivuetunnukset kamikaze-hyökkäyksiä varten vai oliko koneet alkuperäisissä laivuetunnuksissaan?
Kiitoksia kommentoineille.
PhantomII: Maalaus on yhdistelmä useista koneista. Tuijottelin eri lähteistä löytyineitä mustavalko- ja värikuvia ja lueskelin aiheesta jonkin verran. Esimerkiksi pohjaa en chipannut oikeastaan ollenkaan, kun harvoissa kuvissa, joissa pohjan maalaus erottuu tällaista ei ollut havaittavissa. Pohjan likarannut sen sijaan pyrin jäljentäämään oikestaan suoraan amerikkalaisten sotasaaliskoneesta ilmassa kuvatun laadukkaan kuvasarjan pohjalta.
Huvittavinta on, että yksi parhaista näkemistäni värikuvista löytyi kaikista mahdollisista paikoista Wikipedian englanninkieliseltä sivulta: en.wikipedia.org/wiki/Mitsubishi_A6M_Zero#/media/File:A6M5_scrapped.jpg
Vaikka koneet on kuvattu kentän laidalla romuna sodan jälkeen, voi varsinkin siiven tyvien kulumista sanoa melkoisella varmuudella, että ovat tulleet nimenomaan käytön aikan. Kuvan vasemmassa laidassa olevassa koneessa kulumia ei näy oikestaan lainkaan. Markuksen linkittämä artikeklikin oli varsin mielenkiintoinen selvitys aiheesta, väitteet kuulostivat uskottavilta.

Janne: Merkinnöistä en itse osaa sanoa paljoakaan varmuudella, mutta käsittääkseni monet zerot päätyivät kamikazeyksiköille ilman sen kummempia muutoksia merkintöihin.
Moro Harri, kyllä silmä lepää noissa sun koneissa. Mielestäni erittäin hieno ja tasapainoinen kokonaisuus tämä Zero.