Pienoismallit.net

Bugatti 35 mittakaavassa 1:6

Vanteet

Alkuperäisessä Bugatissa oli yhtenä kappaleena alumiinista valetut vanteet. Melko taitavia valureita jo tuohon aikaan.
Minulta tämä ei onnistunut, vaan jouduin tekemään vanteet kahdesta puoliskosta. Ja kuten jo usein ennenkin, valuhartsista.

Aluksi tein jyrsinkoneessa karkeat aihiot Sikablokista. Nämä ainoastaan 2D:nä, koska käyttämäni CAD ohjelma ei tue 3D:tä.
Tuttuun tapaan aihioista tein sitten silikonikumimuotit, ja valoin 4 kpl ulko- ja 4 kpl sisäpuolen vanneaihiota PU resiinistä.
Nämä sitten yksi kerrallaan sorviin, jossa ne sorvattiin oikeaan muotoon. Jyrsinkoneella + jakolaitteella tehtiin jokaiseen ulkopuolen vannepuoliskoon 24 kpl reikiä nelikulmapultteja varten. Nämä puolestaan syntyivät myös jyrsinkoneessa 1,6 mm "mustasta" hitsauslangasta.
Koska autolla ei varmaankaan tulla ajelemaan kuin näytösluontoisesti, päätin että en varusta vanteita kuulalaakerein, vaan messingistä sorvatut liukulaakeriholkit saa riittää. Nämä liimattiin vanteisiin loppukokoonpanon yhteydessä.
Vanteenpuolikkaat maalattiin Gunzen tuotteilla (pohjamaali - alumiini - kirkaslakka), sekä liimattiin yhteen renkaiden kanssa. Lopuksi vielä nuo nelikulmapultit reikiinsä, sekä kevyt "tupsuttelu" Mig:in mustalla pigmentillä säistämistä varten.

Kommentit

Vaau! Jokku vaan osaa. Maalasitko vanteet ruiskulla vai siveltimellä?
Hyvän näköistä jälkeä käsikoneilla jyrsittynä ja sorvattuna.
Eikö siihen routteriisi saa 4 akselia liitettyä, voisi sillä helposti tehdä automaagisesti, tosin silloin menettää manuaalikoneella tekemisen riemun.
Kiitti kommenteista Eero ja Olli.

Vanteet maalasin ihan siveltimellä, kun en vieläkään ole oikein sinut tuon ruiskun kanssa. Joko ei peitä mitään tai sitten alkaa maali aina valumaan.

Kyllä voisi jyrsinkoneeseen liittää neljännen akselin, sekä askelmoottorit kaikille sekä ohjauselektroniikan. Mutta sitten pitäis hankkia 3D cad, opetella sitä käyttämään, tussaroida kaikki ohjelmat toimimaan keskenään, jne. Mutta niin kuin sanoit, tällöin menettää käsikoneen käyttämisen riemun ja fiiliksen. Eikä mulla oikein ole rahaakaan kaikkiin noihin vempaimiin ja ohjelmiin.
Mieletöntä. Todella herättää kunnioitusta.
Kiitos kommentista Mika!

Periaatteessa olen sitä mieltä, että kuka tahansa mallailuun perehtynyt henkilö pystyy kyllä samaan. Yksi tärkeä edellytys on kuitenkin hyvät koneet. Muutama vuosi ennen eläkkeelle siirtymistä mietin tosissani, mitä aion tehdä sitten kun aikaa on lähes rajattomasti käytössä. Koska mallailu on tuottanut minulle mielihyvää lähes koko elämäni ajan, ajattelin että siihen kannattaa panostaa jatkossakin. Niinpä sitten hankin hyvän sorvin, jyrsinkoneen, sekä tarvittavat lisälaitteet näille, kun vielä olin työelämässä mukana. Eläkkeellä ollessa ei kuitenkaan enää olisi tähän varaa.
Ja näin kävikin. Nyt voi huoletta keskittyä opettelemaan näiden masiinoiden käyttöä, ja pyrkiä tekemään kaikkea mitä haluaa. Tämänkin projektin myötä on pitänyt opetella työmenetelmiä ja materiaaleja, mitä koskaan ennen ei ole tullut käytettyä, mutta se on hyvin antoisaa, ja väittäisin että koko tämän harrastuksen suola. Kun tekee jonkun osan kolmeen neljään kertaan ennen kuin on siihen tyytyväinen, antaa mukavan tyydytyksen tunteen ja patistaa yrittämään aina vaan enemmän ja vaikeampia juttuja.