On se komea Hurrikaani.
Maalaus ja vanhennus on onnistunut mukavasti,ainoastaan nuo kk-piippujen aukot on nyt silkki paperin peitossa.
Kyllä huomaa eron konepellin ja potkurintakana on mallin pikku paha erotaso+rako.
Siis ei ole vielä taistellut tuona päivänä,tuskin ne joka kerta kun kone tuli niin laitoi laput aukoihin.
Kun oli joskus aikaa vain ottaa bensaa ja ammukset ja taivaalle.
Koko kokonaisuus on kaunis.
Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1939–1945
Hawker Hurricane Mk I
Kyse on Tamiyan paketoimasta sarjasta, mutta figuureja lukuunottamatta kaikki muoviosat ovat Italerin tuotantoa. Valitettavasti, sanoisin, sillä sarjan laatu oli itselleni melkoinen pettymys koska odotin Tamiyalta paljon. Yksityiskohtia on varsin vähänlaisesti ja etenkin ohjaamon puutteisiin on useammissakin sarjan arvosteluissa kiinnitetty huomiota. Harmillisempaa oli se, että osien yhteensopivuudessa oli ongelmia, merkittävin on nokan pellitys joka ei osu kohdalleen sitten millään. Lisäharmia toi loppumetreillä Airfix joka julkaisi merkittävästi paremman Hurricane-sarjan tähän kokoluokkaan ja toivonkin, että he jatkavat edelleen ja julkaisevat Mk II -version.
Kone esittää kovaa käyttöä nähnyttä Battle of Britain -veteraania ja siksi päätin kokeilla miten chippaaminen itseltäni onnistuu. Jälkikäteen sanoen olisi voinut onnistua paremminkin, mutta kokemus oli opettavainen ja itse olen lopputulokseen kohtuullisen tyytyväinen. Siivissä ja rungossa chippaus on toteutettu raaputtamalla pintamaalia pois eri työkaluilla isompina lastuina, propellissa taas käytin hiekkapaperia ja efekti jäi sen verran hennoksi että se näkyy kuvissa heikosti. Pakokaasuvanat jätin tarkoituksella hillityiksi, samoin aseistuksen ruutivanat.
Omia viritelmiä on jälleen tehty muutama. Koneen alapuolella jäähdyttimen luukku on avattu lentoonlähtöasentoon ja rungon vasemmalla puolella oleva käsikahvan luukku on myös avattu vastaamaan ala-asennossa olevaa astinta. Ensin kuvittelin luukun avautuvan loogisesti rungon sisällepäin, mutta lähteistä selvisi että luukku ponnahtaakin auki ulospäin. Koneessa on myös nyt ensi kertaa mallarin urallani antennilanka. Etukäteen epäilin operaation vaikeutta, mutta EZ Line osoittautui todella helppokäyttöiseksi ratkaisuksi tähän tarkoitukseen.
Varsinaisia rakennusvirheitä ei sattunut, mutta pari harmillista tapahtumaa silti. Edellä mainitun antennilangan kiinni saatuani levittelin renkaisiin pölyä ja onnistuin katkaisemaan runkoantennin. Onneksi juurestaan, joten sen sai korjattua lähes huomaamattomasti. En tiedä tapahtuiko samassa vai jo aiemmin, mutta kuvia ottaessani huomasin laskutelineiden harittavan sisäänpäin, erityisesti edestä katsottuna oikean puoleinen on surullisesti lintallaan.
Sarjan mukana tulee kolmen figuurin setti, mutta en ainakaan vielä ole inspiroitunut käyttämään niitä sellaisenaan. Ensin ajattelin laittaa yhden niistä istumaan telttatuolissa koneen vieressä hälytysvalmiudessa, mutta se vaatisi enemmän muokkausta kuin mihin uskon taitojeni nyt riittävän. Dioraama siis tulee myöhemmin, jos tulee.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
