Pienoismallit.net

Fokker E.IV

Max Immelmann

"Fokker E.IV 127/15, Max Immelmann, FFA 62" ja tammikuu 1916 sanoo valmistaja, eikä minulla ole syytä epäillä väitettä. Kyseessä on kuuluisan Fokker-yksitason viimeisin versio, jossa moottoriteho oli tuplattu pulttaamalla kaksi lisensoitua Le Rhône -kopiota (9C?) peräkkäin; moottorin valmistaja oli Oberursel. E.IV ei ollut odotusten mukainen menestys, sillä ranskalainen Nieuport 11 ja englantilainen DH.2 olivat jo menneet sen aiempien versioiden edelle ja E.IV:n ohjaus oli raskas: tuplamäärä konekiväärejä ja raskas moottori oli yhdistetty siipien taivutukseen perustuvaan ohjaukseen.

Mallin esikuvan lentäjänä oli yksi ensimmäisen maailmansodan suurista ässistä, Max Immelmann. Ohjeissa on hyvin kiinnostava kuva juuri tästä yksilöstä ja mitä tapahtuu, kun konekiväärien synkronointi pettää: potkurin kummastakin lavasta puuttui kaksi kolmannesta. Immelmann kuoli saman vuoden kesäkuussa, kun hänen ohjaaman E.III:n synkronointilaite petti vakavammin seurauksin.

Maalauksesta pitää todeta sen verran, että nyt taisivat minulla värit mennä vähän väärin. Rungon pitäisi olla ymmärtääkseni vihreämpi ja säistys on ehkä liian kevyt, sillä yksitaso-Fokkerien pyörivät moottorit voideltiin ajamalla niiden läpi risiiniöljyä, joka poistui lennon aikana ja näyttää imeytyneen rungon ala- ja takaosiin.

Wingnut Wingsin malli on helppo ja vaivaton rakennettava, eikä takilointikaan ollut loppujen lopuksi vaikea operaatio (materiaalina 0.15 mm Eazyline).

Kommentit

Kaunotar!

Katsopa uudelleen maalausohjeet! Yksittäisten Eindeckereiden väriä ei ole pystytty tarkkaan selvittämään ja tällekin koneelle WNW antaa ohjeeksi joko "Fokker beige" ta "Fokker grey", joista jälkimmäinen on tuo vihertävän harmaa ja ensimmäinen käyttämäsi lakatun luonnonpellavan väri. Eli valitsemissasi väreissä ei ole mitään vikaa.

Nämä Eindeckerit ovat toki säistämisestä pitävälle mukavia kohteita, sillä Gnome Monosoupape -moottoreista kopioidut Oberursel -moottorit olivat esikuviensa tapaan eeppisiä risiiniöjyn ruiskuttajia. (Oberursel U.III:sa oli siis peräkkäin kaksi Gnome Lamdasta kopsattua 7-sylinteristä U.0:aa. Fokker kolmitasossa käytetty Oberursel U.II oli Le Rhone -kopio). Mallisi esittämässä koneessa on kuitenkin vain alkuperäiset tehtaan merkinnät, joten mallihan voi esittää konetta vasta hiljan käyttöön otettuna, joten arviosi ehkä liian vähäisestä säistämisestä voidaan sekin kyseenalaistaa! ;-)

Pellityksen hiomakoukerot näyttävät hienoilta. Miten toteutit ne?

t. Mikko
Kiitos kehuista ja lisätiedoista. Pellit maalasin Andrean "Silver Paint Setin" kahdella värillä. Pohjaväriksi kaksi tai kolme kerrosta Light Silveriä, jonka päälle käsivaralta kiemuroita 00-siveltimellä lähes ohentamattomalla Shadow Leadillä tai Base Steelillä: todennäköisesti käytin jälkimmäistä, mutten ole ihan varma kumpaa siinä nyt on.
Tosiian oikea FOKKER kauhu.
On kuin museosta napattu laite.
Mutta miten rungossa ruskeaa roisketta ja renkaat puhtaat.
On nämä todellisia kaunottaria ww1 koneet, kuinka kehitys eteni 4 vuodessa.
Pellit onnistuneet yliodotusten nyt, että wauuhh.
Siipiin kun olisi saanut läpi näkyväisyyttä onhan se kangasta.
Onpas huippuhieno Fokkeri! Maalaus ja takilointi ovat onnistuneet hienosti, mutta etenkin tuo pellityksen kuviointi toimii erittäin hyvin. WnW:n mallit ovat kyllä aivan ässä tuotteita. Rakentajalle menee toki kunnia näin hienon mallin toteutuksesta, toivottavasti on seuraava jo suunnitteilla!
Kiitos, mutta kyllä ohjaan ison osan niistä WnW:lle. Ja hyvä havainto renkaista, omalle työlle tulee helposti sokeaksi.
Henkeäsalpaavan komea tuotos. Vaikea tähän on muuta kommentoida kuin että kunpa harjaantuisi joskus itse yhtä hyväksi mallariksi. Ehkä sitten joskus kaukaisessa tulevaisuudessa jos jää eläkkeelle ja on aikaa harrastaa.
Itse en nyt itse ihan noin hyvänä lopputulosta pidä, mutta kiitokset.