Etusivu 
Galleria Mallit: sotilaskalusto 1946–
BMP-2
BMP-2:t alkoivat huristella 80-luvun taitteessa Neuvostoliitossa kuljettaen sisuksissaan taistelijaryhmää. Vaunun aseistuksena on 30 mm automaattitykki ja kk, sekä ainakin aikanaan oli myös pst-ohjus. 14 tonnia painava vaunu saavutti tiellä 65 km/h:n huiput 295 hv tuottavalla motilla, joka sijoittuu vaunun etuosaan, taistelijoiden pelätessä peräosassa. Heille tarkoitetut luukut ovat perässä ja takakannella.
Suomeen näitä sitten hankittiin Venäjältä 1990-luvulla. Käytössämme oli myös vanhempaa BMP-1:stä, jota saatiin ostettua lisää myös DDR:n perikunnalta. Tuo erottui juniorista pienemmästä tornista, jossa tosin vöyreämpi 73 mm:n tykki.
Vaunuhankkeeni oli aikataulutettu kahteen kuukauteen, koska tarkoitus oli antaa tämä lahjaksi. Siten mahdollisia tulevia säilytysongelmia ajatellen päätin paketoida mallin alustoineen ns. vitriinikoteloon. Kun semmoisen sitten onnistun lassoamaan, rajasi se alustan kokoa ja mallin (lähinnä antennien) korkeutta.
Alustassa päätin kokeilla muutamaa itselleni uutta asiaa, eli märemmän kohdan, vanhojen jälkien ja jonkun puun luomista. Vähäisen käytettävissä olevan tilan vuoksi änkesin puun vaunun alle, ikään kuin olisi joutunut jyrätyksi.
Itse vaunuksi löysin kiireissäni vain ZVEZDAn paketin, mikä tarjosi venäläistä vaunuyksilöä. Oli selvää, että vaunusta tulee kuitenkin suomalainen, jotenka näin päädyin ensi kertaa vakavasti yrittämään muutostöitä itse osia tuusaillen.
Jälkeenpäin totesin pahimman mokan tullen tehdyksi heti valmisteluissa, kun en ollut tarpeeksi perusteellinen. En heti löytänyt kunnon kuvaa koko Suomi-vaunusta ylhäältä päin, jolloin en tullut varmistaneeksi takakannen ja tornin päällisen järjestystä, ja niin jäivät ainakin takakannen luukut väärään asentoon ja muutakin arvauksen varaan, kuten värikaavio ja poistetun ohjauslaitteen paikka. Asiat kertovat kuvat kohtasin vasta viimeistelyvaiheessa, eikä korjaus enää ollut mahdollista.
Eli huolellisempi pitää tutkimuksissa olla, ja käyttää siihen enempi aikaa.
Tekemäni muutostyöt olivat itselleni pieni saavutus, mutta toki vaatimattomiahan ne kaiken kaikkiaan olivat. Heijastinläpät perään ja keulaan, perän puna-valot, tornin valonheittimen kannattimet, ym pienimuotoista.
Useammissa nettikuvien vaunuyksilöissä oli kevytrakenteisemmat lokasuojat kyljissä, kuin mitä paketti tarjosi. Löysin kuitenkin kuvat vaunusta nro -92, jossa oli paketin mallintamat isot lokarit. Tästä syystä yksilöksi valikoitui juuri tämä. Siirtokuvat Echelonin T-72 arkilta.
Paketoinnin kommentointia vaikeuttaa se, kun oikeastaan en vielä tiedä, mitä näiltä tankeilta voisin odottaa. Ohjeet olivat jokatapauksessa pientä, osin vaikeaselkoista mustavalokoista tihrua.
Telat olivat pikkupaloina, niissä reiluisti purskeita joista siistimistä. Olivat työläät mutta niin kait tällaiset aina.
Kitattavaa oli yläkantta runkoon yhdistettäessä, yksi sivu oli mutkalla.
Mutta kyllä pinnan jälki muuten ainakin näin kokemattoman silmää miellytti.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
