Pienoismallit.net

229mm Obuhov-rannikkokanuuna m.1867

Kylkilevyjen yhdistäminen runkorakenteeksi.

Tässä tulee hieman isompi päivitys eli homma on edennyt runkovaiheeseen. Kylkilevyjä yhdistää ja tukee kuusi putkea/tankoa joista parin ensimmäisen kiinnitys on vuorossa. Samoin rakensin putken korkeussuuntaamiseen tarvittavat nostoruuvit tukitelineineen. Kaikki osat tein ns. suorasta levystä ja putkista hehkuttamalla, sahaamalla, viilaamalla ja taivuttamalla. Jouduin valmistamaan myös kasausjigin jotta osat pysyisivät mitoissaan ja kylkilevyt suorassa asentamisen aikana.

Kommentit

Ilo katsella tarkkuuttasi työskennellessä ja kait muistat, että meillä on PuuhaPajalla pellintaivutus värkki jolla voi leikata, kantata ja rullata ja hankittu on jo kaasuhitsauspillit sekä tulossa on kohtapuoliin kaasuhitsauspullotkin, niin pääsee tekemään kovajuotoksia.
Kiitos Olli! Mulla on vaan nuo peltiosat niin pieniä että olen taivutellut niitä pienillä lattapihdeillä…ja aina pienemmäksi menee kun homma etenee :-) Ja mitä pienempi osa niin sitä enemmän siihen menee aikaa. Tänään takana 7-8 tuntia nysväämistä. Nyt täytyy välillä ladata akkua ja lukea Ove Enqvistin mainiota kirjaa Suomen rannikkotykistön historiasta.
Komea on tuleva malli, ei voi kiistata tuota ja varmasti viikon malli.
Kuin hienomekaniikkaa sinun työsi, kuten monien mallareiden unelma kokonainen verstas koneineen ja peleineen.
Kuten juuri tuolla puuhapajalla on,sieltä saa syntymään mallin kuin mallin koko luokassa.
Mutta täytyy tehdä sillä mitä on:omilla käsillä ja taidolla.
Osista voisi päätellä että malli on messinkinen, ostetava malli sarja.
Voisi sanoa tykkin rakentajan Heiskasen minitykki pajan tuotos.
Voisi sanoa museo mallin laatua tämä niinkuin se Putilov
Kiitos kommentistasi Eerik! Kyllä tiettyjen työstökoneiden puute ( sekä tietysti niiden käytön osaamattomuus) rajoittaa hiemankaan monimutkaisemman mallin rakentamista. Erityisesti hammasrattaat ovat sellaisia. Obuhov on sikäli "helppo" malli ettei siinä ole epäkeskeisiä kaarevia pintoja joiden mitoitus ja työstäminen tuskin onnistuisi käsipelillä, Tai ainakin susikappaleen teko olisi enemmän kuin lähellä. Kanuunan lukkolaitteen pronssinen kääntöosa on kyllä minulle yksi hankalimmista ja haastavimmista osista kun siitä ei ole kuin pari-kolme kauempaa ( netistä otettua kuvaa). Ko. osa on tehty aikoinaan valamalla ja sitten koneistamalla. Täytyy yrittää ideoida. Taitoni ja osaamiseni ylärajoilla liikutaan koko ajan.