229mm Obuhov-rannikkokanuuna m.1867

Ko. kanuunat olivat Venäjän laivaston "ylijäämää" ja jo vanhentuneita mustaruutiaseita Suomenlinnaan siirrettäessä n. vuonna 1890. 1860-luvun ampumaetäisyyteen tykin kantama oli riittävä koska tuolloiset laivastotaistelut käytiin lähietäisyydeltä suorasuuntausammuntoina. Tuolloin siirryttiin myös palloammuksista kranaatteihin jossa käytettiin lyijyvaippaa ja joka osaltaan pienensi lähtönopeutta ja vähensi kranaatin tehollista painoa ja tilavuutta. Tykistä tehtiin parannettu malli 1877 jossa putkea oli pidennetty ja siirrytty kuparisiin johtorenkaisiin. Tällöin ammusta voitiin pidentää yhdellä kaliiperipituudella säilyttäen entinen paino. Näillä parannuksilla m-77 kanuunan ampumaetäisyydeksi saatiin 7470m lähtönopeuden noustessa 455m/s.
Tuota hammasliuskaa nysvätessäni oli koko projekti vähän aikaa katkolla eli meinasin lyödä hanskat tiskiin.

EIvätkä nuo tykit ja tähtäinlaitteet kovin erinomaisia olleet 1900-luvun alussa. Taistelulaiva Mikasan kannella pääsin lukemaan mielenkiintoisen faktan infotaulusta. Tsushiman meritaistelussa vuonna 1905 6km etäisyydeltä 10% kranaateista osui maaliinsa ja 3km etäisyydeltä edelleen vain 50% :)

Obuhovissa on tähtäin"jyvät" putken kummallakin puolen sekä putken lukkopäässä kaksi nostettavaa ja laskettavaa T-mallista tankoa joiden avulla sitten sihtailtiin vihollista kohti. Saman tähtäystarkkuuden olisi ehkä saanut katsomalla maalia suoraan putken läpi ja sitten lataamalla ja laukaisemalla :)