Me-109 K-4
Panokseni ryhmärakenteluun
Alkujaan Hasegawan malli 2000- luvun alusta, mutta Revellin pakkaamana.
Lisäyksiä ja muutoksia tein malliin jonkin verran, mm. ohjaamoon lisäsin hartsiosasarjasta tähtäimen ja 30 mm tykin lukon suojuksen, lisäksi korvasin lattian jalkalaudat viilusta tehdyillä puuosilla, vastaavat paremmin loppusodan mallia. Istuinvyöt taittelin itse. Näiden lisäksi muutamia johdon pätkiä ja pienempiä nippeleitä. Pienenä lisämausteena jätin jalkalaudat maalamaatta ja lukon suojuksen maalasin alumiinin väriseksi, tavoitteena tuoda hieman loppusodan tunnelmaa.
Laskutelinekuilun sisäpintaa muotoilin uudestaan vastaamaan paremmin suurimman siipipattimallin myötä muodostunutta rakennetta.
Antennit ja pitotputket askartelin itse paremman kestävyyden toivossa.
Kannuspyörän varren askartelin lääkeneulasta ja messinkiputkesta. Vasemman telineenkin jouduin korjaamaan ja uusimaan pyörän akselin messinkiputkella, kaikki rakentamisen aikana tapahtuneet vastoinkäymiset tuntuivat keskittyvän vasempaan telineeseen.
Kannuspyörän luukut muunsin kiinni asentoon, sarjan osa esitti avoimia luukkuja, mutta kuvien perusteella luukut olivat usein maassa ummessa. Useimpien K-Mersujen kannuspyörä oli ilmeisesti muutettu kiinteäksi, tai liikkuttajamekanismia ei oltu edes asennettu.
Maalauksesta kannattaa huomioida, että kaikki merkinnät pikkutekstejä lukuunottamatta on maalattu maskien avulla ja osittain vapaalla kädellä.
Mallin virheiksi lipsahti ainakin se, että antennilanka on ilmeisestikin turhan kireällä, pitäisi kulkea suoraan. Lisäksi sivuperäsintrimmin käyttötanko irtosi ennen kuvien ottoa, pitää lisätä jossain vaiheessa. Pakolliset tahrat tulivat tällä kertaa jonkin vähemmän harmillisen paikan sijasta kuomuun ja lisäksi etulasin raami tuli maalattua liian kapeaksi, pitää korjata jos jaksaa. Vasemman pyörän vanteeseen pitäisi lisätä mutteri, tämä yksityiskohta katosi, kun jouduin uusimaan pyörän akselin. Sitten joskus, kun jaksaa ottaa jo valmiiksi julistetun mallin hyllystä…
Esikuvana on ilmeisesti I/JG-27:n kone kuvattuna Hradec Kraloven (reilut 100 km Prahan itäpuolella) kentällä pian sodan päättymisen jälkeen. Kuva kyseisestä koneesta löytyy heti Japon K-Mersu kirjan kannesta:
www.japo.eu/showpic.php?pic=books/bookcover7.jpg&bdr
Kuten kuvasta näkyy, kyseessä on melkoisen paljon lennetty koneyksilö ajankohta huomioiden, jolloin huomattava määrä koneita lojui maassa polttoaineen tai varaosien puutteen johdosta. Muutoin maalattu muiden vastaavassa kaaviossa olevien K-Mersujen ja muidenkin loppusodan Mersujen kuvien perusteella, mm. siiven yläpinnan sotkuisiin naamiomaalauksen värirajoihin otin mallia Australian sotamuseon koneen kuvista, ko. kone vielä alkuperäisessä maalauksessa. Tyypillisesti sivuperäsimeen maalatun sarjanumeron jätin koneesta pois, sillä mitään tähän viittaavaa ei näy kuvassa ja lisäksi sivuperäsimen vaaleiden täplien värirajan perusteella näyttää siltä, että osa on vaihdettu. On tietysti mahdollista, että numero on maalattu vain vasemmalle puolelle, tai on tehty niin pienellä präntillä, ettei erotu kuvasta. Jääköön arvoitukseksi.
Kone on maalauskaavion perusteella ja Japon Poruban&Molin mukaan kuulunut sarjanumeroblokkiin 331xxx, joka valmistui lokakuun lopun - joulukuun puolenvälin 1944 aikana.
Yksikön hekilöstöllä kävi tässä tapauksessa ilmeisen huono tuuri, JG-27 lensi käytännössä koko sodan länsiliittoutuneita vastaan, mutta ilmeisesti suihkukoneyksiköiden nousujen ja laskujen suojaamista varten ainakin osia JG-27:sta (samoin kuin muistakin vielä toiminnassa olevista mäntämoottorihävittäjäyksiköistä) siirrettiin Prahan alueen kentille. Tämä tarkoitti Neuvostoliittolaisten vangiksi joutumista niille, jotka eivät onnistuneet viimehetkellä lentämään tai muilla tavoin luikahtamaan länsiliittoutuneiden alueelle, tai kuten onnekkaimmat, kotiinsa.
Pidän kovasti! Etenkin kun tunnukset ja numerot on käsinmaalattuja… Vanhennuksetkin sopivat hyvin taustatarinaan! En ihan täysiä pisteitä antanut, mutta ei ne kauaksi jääneet. Onko muuten spinnerin spiraalikin maalattu?
Kyllä on mersujen mersu,menisi aidosta sopivaa taustaa vasten.
Ainoa hieman heikko kohta on mittaritaulu,kuitenkin pirskatin hyvä se on luultavasti käsimaalattu.
Kokonaisuus huippuluokkaa, maalaus, vanhennus ja säistys tässä mallissa.
Varsinkin rungonpohja on huippu hyvin toteuttettu tuo huimeat öljyt ulos valumaa.
Myös huono puoli on kun on vain yksi valokuva yhdeltä puolelta ohjaamoa.
Tosi kaunistus olohuoneen hyllylle,muiden ihmeteltäväksi ja ihailtavaksi.
Ei puutu kuin pilotti viereen.
Kerrassaan upea Mersu! On silmiä hivelevää maalipintaa noki- ja öljyjälkineen, mutta ei juurikaan maalikulumia. Hyvä näin. Kuvien neutraali tausta on onnistunut, korostaa itse aiheen katselua.
Todella hieno Mersu, pintakäsittely A-luokkaista, eipä edellisiin kommentteihin ole lisättävää.
Hieno mese bemari mieheltä. Piste iin päälle ovat nuo paikkamaalaukset! Hienosti toteutettu nuo erilaiset maalauskaaviot. Näköjään Harrin "mallinurkka" on edelleen toiminnassa :)
Kiitoksia palautteesta.
Spinnerin spiraali on maalattu itse, maalasin koko spinnerin pensselillä.
Mittaritaulun mittarit ja pari yksityiskohtaa on toteutettu siirtokuvilla, leikkelin sarjan mittaritaulusiirtokuvasta mittarit erilleen ja liimasin paikoilleen. Muuten kyllä maalattu käsin. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että porasin kuvassa vielä ummessa olevan tyhjän mittarin paikan lopuksi auki. Tähän oli K-Mersussa useimmiten asennettu joko metanolin määrämittari tai kello ja jos metanolilaitetta ei ollut asennettu, ei taulussakaan ollut mittaria.
Ai että ku on hieno 109! Tuo camo ja vanhennukset ovat varsinaista silmäkarkkia. Ei voi oikein muuta lisätä aiempiin kommentteihin. Huippumalli!
Katselin tätä jo eilen, mutta jäi kommentoimatta.
Laatutyötä taas Harrilta. Asiantuntevuus pikkutiedoissa ja sitä kautta, miten se on saatu malliin tuotua, on häkellyttävää. Mallissakaan ei ole mitään vikaa;) Maalaus ja vanhennukset ovat upeat. Tosin yläpuolen ois voinut tehdä yhtä kuluneeksi kuin alapuolen. Nyt ylä-ja alapuoli on ikäänkuin eri koneista. Lisäksi tuo ruskeanpunainen kannuspyöräntelinevarsi on mielenkiintoinen, kun se on punainen. Oliko yleistäkin tuon väriset ländärit? Ja ohjaamosta paistaa RLM02:n(?) värinen niskapanssari, oliko sekin yleistä näissä loppusodan Mersuissa?
Omanlaisen leiman antaa tuohon spinneriin käsinmaalattu spiraali, mutta Eduardilla ois ollut maalausmaskeina niitä. En tiedä olitko tietoinen siitä?
Paljon varmaan jää sanomatta mitä haluaisi kertoa tai kysyä. Mutta tätä tuijottaa ja ihailee mielellään, ja pitkään. Bravo!
Kiitos taas kommentoinnista.
Antti: Ihan tarkoituksella jätin sen yläpuolen pohjaa siistimmäksi. Tarkoituksena oli sotkea rungon pohjaa ja muitakin paikkoja lähinnä alueelta, jonne öljy ja lika valuu valuu ja pakokaasu tarttuu. Näin jälkikäteen ajatellen korkeusperäsinten alapintaakin olisi voinut varovasti liata. Käsittelystä johtuvia kulumajälkiäkin lisäilin vain moottorin, siiven tyvien ja ohjaamon alueelle.
Kannustelineen maalasin punaiseksi ihan huvikseni, ei perustu mihinkään varsinaiseen tietoon. Pohjasin tämän oletukseen, että koska samaa punaruskeaa käytettiin teräsosien pohjamaalina saksalaisten toimesta oikeastaan joka paikassa, niin aivan hyvin kannustelineessäkin voinee joissain tapauksissa olla pelkkä pohjaväri pinnassa.
Niskapanssarin vaalea osa kuvaa huopa, nahka tms. vaaleaa pehmustetta, en ole ihan varma mistä on kyse. Jokatapauksessa esim. SIH 6B Bf-109 G-6 opuksessa on useita kuvia, joista tämä erottuu. Selvimmin sivuilla 14, 19, 21 ja 26, koneyksilöt MT-498, 451 ja 445. Ilmeisestikin pehmuste suojasi sisäpuolelta lentäjän päätä ja ulkopuolelta tarkoitus oli varmaan estää kuomun vaurioituminen, jos panssari ja kuomun pleksi päätyivät koskettamaan toisiaan.
Siinä spinnerin maalauksessa idea oli nimenomaan maalata se itse leikatulla teippisoirolla ja rajailla vähän pensselillä jälkikäteen, tuli vankka käsityön leima :)
Todella näyttävä mersu, maalatut dekaalit istuvat jämptisti eikä näy vipoja. Hyvin olet lentotunnit saanut mallinnettua koneeseen, alusta olisi täydentänyt mukavasti mallia. Hienoa ja tarkkaa mallailua joka saralla.
Galleria 
