Aiheena en näistä ymmärrä yhtikäs mitään, joten pisteytyksen jätän niille jotka sen osaavat, rakennusjälki tosin näyttää todella hyvältä. Yksityiskohtiin on selvästi panostettu enemmän kuin pari minuuttia.
"Vanhana" veneilijänä/kalamiehenä silmään tosin pisti häiritsevästi tuo "korkeus 4,2m; syväys 5m"… Asia selvä.
Etusivu 
Galleria Mallit: vesialukset
Vesikko
Suomenlahden hiljainen vartija
HISTORIA
Vesikko on Vesikko-luokan sukellusvene, joka laskettiin vesille 10. toukokuuta 1933 Crichton-Vulcanin telakalla Turussa. Vuoteen 1936 asti veneen nimenä oli vain sen valmistustunnus CV 707. Hollantilainen Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw -insinööritoimiston oli tilannut sen Crichton-Vulcanilta lokakuussa 1930 kaupallisena sukellusveneprototyyppinä. Suomen valtio osti sen 1936, ja se sai nimen Vesikko.
Saksalla ei 1930-luvulla saanut olla Versailles’n rauhansopimuksen vuoksi sukellusveneitä, minkä vuoksi niitä samoin kuin muita aseita oli kehiteltävä ulkomailla. Sukellusvenelaivaston rakentamiseksi oli perustettu saksalainen peiteyritys Ingenieurskantoor voor Scheepsbouw eli IvS.
Toisin kuin Suomen laivaston muut sukellusveneet, Vesikko ei kuulunut suomalaisten suunnitelmiin, vaan oli osa Saksan salaista laivaston uudelleenrakentamisohjelmaa.
Tavoitteena saksalaisilla oli luoda täysin uusi liikekannallepanotyyppi, joka edustaisi uutta tekniikkaa eikä ensimmäisen maailmansodan aikaisia standardeja. Tätä varten rakennettiin kaksi koemallia, E1 Espanjassa ja CV-707 Suomessa. Jälkimmäinen valittiin myöhemmin uuden laivaston ensimmäiseksi alustyypiksi. Kummankin aluksen rakentamisen rahoitti Reichsmarine.
Koska Liliput-projekti oli Versaillesin rauhansopimuksen vastainen, asiakirjoissa ei mainittu Saksaa ja päätettiin että sukellusvenettä ei saisi myydä kuin Kansainliittoon kuuluville ja kyseiseen aseeseen oikeutetuille valtioille. Suomen valtio sai veneeseen etuosto-oikeuden.
CV-707:n rakentaminen aloitettiin 1931 Turussa Crichton-Vulcanin telakalla, missä myös Vetehis-luokan veneet oli rakennettu. Teknisesti veneestä tuli aikansa kehittyneimpiä, sen sukellussyvyys oli kaksinkertainen aikaisempiin saksalaisiin sukellusveneisiin nähden, ja sen runko pystyttiin rakentamaan ilman niittausta sähköhitsaamalla, mikä lisäsi paineenkestävyyttä, vähensi vuotoja ja nopeutti rakentamista. Saksalaiset testasivat Vesikkoa Turun saaristossa purjehduskausina 1933 ja 1934.
Vesikko on saksalaisen IIA-luokan sukellusveneen prototyyppi. Saksalaiset rakensivat luokan sukellusveneitä Deutsche Werken telakalla Kielissä kuusi kappaletta (U-1–U-6), ja pidemmän toimintamatkan omaavia IIB, IIC ja IID-luokan veneitä yhteensä 44 kappaletta.
Yleisen liikekannallepanon yhteydessä lokakuussa 1939 Vesikko, Vesihiisi ja Saukko määrättiin valvontatehtäviin läntiselle Suomenlahdelle. Talvisodan sytyttyä Vesikko partioi aluksi Hangon edustalla ja myöhemmin Viipurinlahdelle Koivistoon, missä oli käynnissä taistelu Saarenpään linnakkeen ja kahden neuvostoliittolaisen taistelulaivan välillä.
Kesäkuussa 1941 sukellusveneet ottivat jälleen taisteluvarustuksen ja siirtyivät valmiusasemiin Suomenlahdelle. Vesikon tukeutumispaikaksi määrättiin Vahterpää Loviisan edustalla. Jatkosodan puhjettua 25. kesäkuuta kaikki veneet määrättiin partiointitehtäviin itäiselle Suomenlahdelle. 3. heinäkuuta 1941 Vesikko upotti Suursaaren itäpuolella neuvostoliittolaisen kauppalaiva Vyborgin torpedoimalla sen 700 metrin etäisyydeltä. Kolme neuvostoliittolaista vartiomoottorivenettä aloitti Vesikon takaa-ajon ja yritti tuhota sen syvyyspommeilla, mutta Vesikko pääsi vahingoittumattomana takaisin tukikohtaansa Vahterpäähän.
Loppuvuoden 1941 Vesikko operoi Helsingistä käsin ja teki kolme partiointimatkaa Viron rannikolle. Purjehduskaudella 1942 vene suoritti saattuepalvelusta Ahvenanmerellä ja sukellusvene-etsintöjä Helsingin edustalla.
Kesäkuun alussa 1944 Vesikko suojasi evakuointikuljetuksia Karjalankannaksella. Suomen ja Neuvostoliiton aselevon jälkeen se määrättiin 19. syyskuuta 1944 palaamaan satamaan. Merivoimien sota-aluksena Vesikko purjehti viimeisen kerran joulukuussa 1944.
Vesikko avattiin museoksi Suomen merivoimien vuosipäivänä 9. heinäkuuta 1973.
TEKNISET TIEDOT
Uppouma 250t
Pituus 40,9m
Leveys 4,1m
Korkeus 4,2m
Syväys 5m
Nopeus 13/8 solmua pinnassa/sukelluksissa
Toimintamatka 1300mpk pinnalla 10 solmun vauhdilla
40mpk sukelluksissa 4 solmun nopeudella
Miehistö 17-20
Maksimisyvyys 100m
Hätäsukellus 45 sek 9,3m
Moottorit 2 x MWM diesel 720 hv ja 2 x Siemens sähkö 360 hv
Aseet 5 x 535mm torpedo + Ilmatorjuntaykki Madsen 20mm + itkk 12,7mm
Vesillelasku Crichton – Vulcan Turku 10.5.1933
Lähde wikipedia
VESIKON ERI AIKAKAUSIEN ERITYSPIIRTEET
CV-707:llä / Vesikolla on ollut useita eri tiettyyn aikakauteen sidoksissa olevia ulkonäöllisiä erityispiirteitä. Maalaus oli alunperin vaaleanharmaa, sittemmin tiedossa ainakin vihreä/ruskea/musta/harmaa maastokuvio , kokomusta, musta-valkoinen sirpalekuvio, taas kokomusta ulkoasu sekä lopuksi museona toimiessaan ensiksi vaaleanharmaa ja tällä hetkellä 1942 saattuetoiminnassa käytetty musta-valkoinen sirpalekuvio.
Muita näkyvimpiä eroja ovat olleet tornin tyrskysuojan rakentaminen ja tornin vahvistaminen, syvyyspommitelineen rakentaminen, verkonsuojavaijereiden muutokset, etukannen konetykki lisättiin vasta useamman vuoden päästä vesillelaskusta ja kyseisen Madsen-tykin uusi säilytys”putki” tehtiin kannelle 1943.
Vesikon alarunko on yleisen käsityksen mukaan ollut ruskeanpunainen, mutta varmuutta asiasta ei ole. CV-707:sta 30-luvulla tehdyn pienoismallin alarunko oli nimittäin vihreä.
MALLI
Mittakaava mallissa on 1:87 eli H0. Tarkoituksenani on ollut tehdä näitä laivoja ”rekvisiitaksi” pienoisrautatieheni, laivoja alkaa kyllä olemaan jo sen verran, että taitaa kohta olla toisinpäin.
Runko on Wespen typ IIB-resiinimallista ryöstetty, kaikki muu on enemmän tai vähemmän tehty itse milloin mistäkin. U-boot typ IIB on joitakin kymmeniä senttejä pidempi, kuin Vesikko tai typ IIA, joten sellainen muotovirhe mallissa on. Aseen jalusta on teräslankaa, torni on tehty Coca-Cola tölkin alumiinista, kaiteet ja vakaimensuojat on juotettu messinkilangasta, yksityiskohdat miljoonalaatikosta, liput sanomalehtipaperista jne. Olen yrittänyt tehdä malliin kaikki ne muutokset jotka täytyy tehdä, jotta typ II-sukellusveneestä saa Vesikon, PAITSI tyhmyyttäni/laiskuuttani jätin osan rungon virtausaukoista muuttamatta ja se harmittaa edelleen.
Malli kuvaa Vesikkoa saattuetoiminnassa käytettyyn musta-valkoiseen sirpalekuvioon maalattuna, kuvio maalattiin kesäksi 1942, heinäkuun lopulla Vesikko sai ahteriin hirvittävän ruman syvyyspommitelineen, jota ei tositoimissa käytetty koskaan. Vesikossa oli myös keltaiset ”itärintamatunnukset” tunnistuksen helpottamiseksi tornissa ja veneen etuosassa senaikaisen aseveljen, Saksan, toiveesta.
Valitsin mallin esittämään Vesikkoa 16.7.1942, joka on isäni syntymäpäivä, silloin sain maalata veneen haluamaani sirpalekuvioon ilman sitä kauheata syvyyspommitelinettä. Madsenin uuden säilytys”purkin” olisin halunnut mallintaa, mutta se tuli vasta purjehduskaudelle 1943.
Malli on maalattu käytettävissä olevilla maaleilla: musta on Mastonin mattaa pullosta, valkoinen Tamiyaa (valkoinen on muuten hiton vaikea väri, runko on maalattu kolme kertaa uusiksi, eli siis maali, maalinpoisto, maali, maalinpoisto ja sitten vasta onnistui…). Keltainen on parjattua Molakin emalia pensselillä, kannet Tamiyaa pensselillä. Valumat emaleilla, ruosteet Vallejon pigmenttejä ja emalimaalia.
Suomalaiset sukellusveneet eivät kuulemma olleet koskaan niin ruotoisen näköisiä, kuin Saksalaiset. Tämä johtui siitä, että Saksalaiset olivat kerralla reissussa ja pinnan alla paljon pidempia aikoja, kuin mitä esim. Vesikko. Uskalsin kuitenkin säistää Vesikkoa jonkin verran, en tiedä onko liikaa, sopivasti vai liian vähän.
Itse en ole tyytyväinen lopputulokseen, mutta ensi kerralla paremmalla onnella.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
Tutustu myös näihin
27.5.2020 • Matti PiilolaIlmarinen, Suomen ensimmäinen höyrylaivaVuonna 1833 Puhoksessa valmistunut…
