Älyttömän hyvin olet onnistunut! Thumbs up! Itsekin syksyllä taistelin tuon AZ:n mallin kanssa… Ja näyttää siltä, että sinä selvisit paremmin ;-)
Ainoa kysymys: olisiko siipien allakin pitänyt olla MS327 rekisterimerkinnät? Sellainen muistikuva on, että olisi ollut.
Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1939–1945
Morane-Saulnier M.S. 406
"Pikku-Jätin" sotaratsu
Menestyksekkäin Morane-lentäjä oli lentomestari Urho Lehtovaara (27.11.1917–15.1.1949) 15 ilmavoitolla. Lyhyestä koostaan johtuen Lehtovaara sai kutsumanimen "Pikku-Jätti". Ihmisenä hänen kerrottiin olevan syrjäänvetäytyvä ja juro, mutta hävittäjälentäjänä hän oli erittäin taitava. Hänet myös valittiin Lentolaivue 34:ään, uusien Messerschmittien ohjaajaksi, ja niillä hän teki erinomaista jälkeä jatkosodan loppuvaiheessa. Hän lensi yhteensä noin 400 sotalentoa joilla ampui alas 44,5 vastustajan konetta ja tuhosi ainakin 6 veturia, useita junia, kuljetuskolonnia ja useita yksittäisiä ajoneuvoja.
Suomalaisten hävittäjä-ässien kokonaistilastossa hän on Juutilaisen, Windin ja Luukkasen jälkeen neljäntenä. Lehtovaara nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 9. heinäkuuta 1944 numerolla 142. Hän osallistui myös Lapin sotaan, jonka jälkeen erosi ilmavoimien palveluksesta syksyllä 1945. Lehtovaara toimi sen jälkeen elokuvateatterin johtajana, mutta kuoli vuonna 1949 vain 32-vuoden ikäisenä.
Joppe Karhunen on kirjoittanut Morane-laivueen, Llv 28:n historiasta kirjan "Kuolevien kotkien laivue". Siinä on pitkä luku Lehtovaarasta ja muista Morane-lentäjistä. Kirja kertoo myös kouriintuntuvalla tavalla siitä, kuinka jatkosodan loppuvaiheessa monta nuorta Morane-lentäjää sai surmansa taistellessaan silloin jo täysin vanhentuneella koneella vihollisen uudenaikaisia ja täysin ylivoimaisia hävittäjiä vastaan.
Lehtovaaran nimikkokone oli Morane MS 327, "valkoinen 9". Tämä oli myös se koneyksilö, jonka valitsin mallikseni. Koneesta on pari mustavalkokuvaa Suomen Ilmavoimien Historia-sarjan osassa 4. ja useampia väripiirroksia eri teoksissa. MS 327 tuhoutui 23.12.-41, kun se käynnistettäessä syttyi palamaan.
Tein Moranen AZ Modelsin alipainevalu-rakennussarjasta ja Lehtovaaran koneen merkinnät ovat tilaamastani AML:n siirtokuvasarjasta. Pitkään aikaan en ole taistellut niin paljon kuin tämän mallin kanssa. Katsomalla laatikkoon kaikki näytti päällisin puolin hyvältä, mutta rakentamisen myötä ikävä totuus alkoi valjeta. Osat olivat krouveja ja niiden yhteensopivuus oli ylipäätänsä huono, mutta kaiken huippuna oli ohjaamo. Se muodostui sekä muovi-, hartsi- että fotoetsiosista, jotka kiinnitettiin lattiasta sekä sivu-ja päätyseinistä muodostuvaan kehikkoon. Kun ne kaikki oli niputettu kasaan, kokonaisuus oli tarkoitus kiinnittää rungonpuolikkaiden väliin. Haistoin kuitenkin palaneen käryä, ja niinhän se oli, että kyseinen häkkyrä ei olisi millään mahtunut paikalleen. Parin nitron ja pitkän pähkäilyn jälkeen päätin niin kutsutusti mennä perse edellä puuhun. Liimasin rungonpuolikkaat yhteen ilman ohjaamokokonaisuutta. Sitten aloin osa osalta rakentaa ohjaamoa rungon alaosan aukon kautta. Kiinnitin sivut yksitellen hioen ja kitaten niitä, ja näin onnistuin lopulta mahduttamaan osat rungon sisään.
AML:n voittoviiru-siirtokuva oli myös aivan luokaton, joten pitkän miettimisen jälkeen valmistin viirut valkoiseksi maalaamastani, 0,5 mm levyisestä maskeerausteipistä, josta pätkin sopivan mittaisia paloja. Niitä sitten suurennuslasin avulla asettelin pitkään kummallekin puolelle sivuperäsintä.
Muita yhtä haastavia kohtia ei kokoamisessa ollut, mutta aika paljon yksityiskohtien korjailua ja lisäilyä kylläkin. Tein malliin mm. seuraavia muutoksia ja lisätoimenpiteitä:
-Avasin koneen nokassa olevat ilmanottoaukot
-Lisäsin sivuperäsimeen vastapainon
-Lisäsin öljynjäähdyttimeen ohjaustangot
-Tein uuden tähtäimen venytetystä valurangasta
-Tein pitot-putken ja konekiväärit rokotusneuloista
-Vaihdoin potkurin lavat ja spinnerin miljoonalaatikosta löytämiini osiin
-Tein rungon alapuolisen antennin uudelleen
-Tein spinneritykin ja pakoputket ohuesta messinkiputkesta
-Lisäsin kuomun yläreunaan peilin
-Korjasin renkaiden litteyden oikealle kohdalle
-Lisäsin laskutelineisiin jarruletkut
-Lisäsin laskutelinevarsien nostolaitteisiin johdot
-skrätsäsin laskeutumisvalon miljoonalaatikon osista
MS 327 oli maalattu ranskalaiseen värityskaavioon. Alapuoli oli vaalean siniharmaa ja yläpuolella oli eri suuruisina läiskinä khaki, tumman siniharmaa ja ruskea. Mustavalkoisista kuvista ei oikein saanut selvää camon värirajoista, ja eri teoksissa olevat väripiirroksetkin olivat toisistaan poikkeavia, joten päätin tehdä taiteilijan vapaudella kombinaation näistä vihjeistä. Netistä löysin hyvän kuvan, jossa oli kyseisten ranskalaisvärien sävyt. Sen perusteella valitsin Xtracolorin valikoimasta mielestäni oikeansuuntaiset maalit. Käytin eri osien väritykseen myös Vallejon, Lifecolorin ja Humbrolin maaleja.
Päätin nyt myös ensimmäistä kertaa asettaa koneen alustalle, jonka rakensin pienoisrautateitä varten myytävästä hiekasta ja Fallerin niittyä esittävästä levystä. Alustan tuunasin sopivan kokoiseksi valokuvakehyksestä.
AZ Modelsin Morane aiheutti meikäläisessä sen verran taisteluväsymystä, että pidän pienen tauon kokoelmani kartuttamisessa. Seuraavaksi mallikseni valitsen varmaankin Hurricanen, joten hermot saavat silloin levätä Tamiyan "shake-and-bake"-mallin parissa.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
