Tere!
Nätti kone ja oikein hienot omavalmisteet! Maalauksesta iso plussa, millä rajasit?
-JT
Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1946–
SAAB J32E Lansen
Målflygdivisionin SAAB J32E Lansen (32510) Tullingessa 12.6.1980. Vain MFD:n koneissa oli kolmivärinen maalauskaavio, joka otettiin käyttöön 1970- luvun alussa, mutta yksiköllä oli alkuperäisessä yksivärisessä maalauskaaviossa koneita vielä 1974.
Malli on tyypillistä limited run- tuotantoa. Detaljointi on niukkaa ja osien lukumääräkin melko vähäinen. Monet osat ovat todella tukevaa valua, joten osasovitteita tehdessään puukkoon ja viilaan joutuu tarttumaan tukevalla otteella. Mallin muodot ja mitat ovat kuitenkin erittäin hyvät ja Lansenin tunnistaa ensisilmäyksellä. Siirtokuva-arkilla on erittäin hyvät kansallisuustunnukset ja laivuevaakunat, mutta pikkutekstit ovat valitettavan heikkotasoisia. Jos Lansenin hyllyynsä haluaa ja tiedostaa millaista puuhaa limited run- mallin kanssa on luvassa, niin tämä kannattaa ehdottomasti hankkia.
Runko
Työt kannattaa aloittaa jarrujen ja erilaisten ritilöiden avaamisella ja koteloinnilla. Imukanavien rajakerroskuorijat vaativat siistimistä ja samalla kannattaa tehdä muovilevystä rungon kyljissä ja pohjassa olevat ohivirtauskanavat. jarrujen kotelointia varten rungon puolikkaiden sisämuodot on haettava juotoslangalla. Ohjaamot ovat erilliset, mutta detaljoinniltaan yllättävän hyvät. Huolellisella maalaamisella ne riittävät hyvin, vaikka etsejäkin on tarjolla. Heittoistuimet esittävät penkkejä ilman laskuvarjonvaljaita ja istuinvöitä. Tämä on ihan hyvä, koska Lansenia lennettiin paljon myös yksin, jolloin takapenkistä puuttuivat valjaat kokonaan. Tarvittavat voi sitten askarrella itse. Ohjaamon ja nokkatelinekuilun liimaaminen paikoilleen vaatii useamman harjoituskerran, koska osasovitteita ei käytännössä ole. Rungon pintadetaljointi on melko vähäistä ja siinäkin on virheitä. Kaiverrusta on siis luvassa.
Siivet
Siipien rakenne on erikoinen. Alapuoliskot liimataan yhteen rungon keskilinjan kohdalta ja niitten päälle sitten siipien yläpinnat. Erillinen laskutelinekuilu kiinnittyy valmiiksi koottuun alapuolikkaaseen. Siivistä puuttuvat purjehdus- ja osastolentovalot ja useita luukkuja. Laskusiivekkeen ohjainkotelo on väärän muotoinen ja vaatii muovilevyä ja viilaa. Hävittäjäversiota varten siivekkeet on modifioitava jättöreunoiltaan paksuiksi. Sitten se pahin juttu; rungon ja siiven yhteen liittäminen vaatii todella paljon viilaamista. Siis todella paljon. Tässä toimituksessa muovi ohenee uhkaavasti jättöreunasta.
Pyrstö
Korkeusperäsinten saranalinjat ovat väärin ja ne on kaiverrettava uusiksi. Korkeusvakaajien kärkiin tehdään putkimaiset osastolentovalot.
Maalaus
Määritin ruotsalaiset naamiovärit ensimmäisen kerran Drakenista Pirkkalassa kesällä 1987. Sen jälkeen olen tehnyt vielä muutaman vertailevan tutkimuksen. Viimeksi määritin värit ruotsalaisten Vampire Trainer- koneesta vuosi sitten. Vertasin havaintojani Humbrollin maaleihin. Mörkt Olivgrön osui kaikkien havaintojen pohjalta suoraan Humbrollin väriin 108. Tumman sininen ei vastannut mitään sävyä, joten sekoitin sen itse käyttäen pohjana maaleja Hu15 ja Hu9. Näistä tulee hyvin tumma ja ”räikeä” turkoosi, jota sitten hillitään mattamustalla ja –valkoisella kunnes sävy vastaa alkuperäistä mittausta. Alapuolen siniharmaa vastaa uudehkona erittäin hyvin Humbrollin sävyä 145, mutta ikääntyessään sinisyys häviää ja maali muuttuu ensin tumman harmaaksi (Hu106) ja vaalenee edelleen (Hu64).
Siirtokuvat
Sarjan siirtokuvien keltainen täsmäsi Vampiresta tehtyihin havaintoihin tarkasti varoitusmerkintöjen osalta. Nykyisten kansallistunnusten värit taas osuvat tarkasti Maestro Modelsin siirtokuviin, joita käytin mallissa. Lisäksi tilasin muutaman arkin samalta valmistajalta, jolta sain mm. MFD:n tunnuksen. Valitettavasti tuon merkin sininen on aivan liian vaaleaa, vaikka painotyö on muuten vertaansa vailla. Maestron arkeilla on näköjään samat pikkutekstit kuin sarjassakin, eikä laatukaan ole paljoa parempi.
Ja lopuksi
Nostan hattua Taranguksen herroille. Vaatii rohkeutta ja intoa lähteä tekemään mallisarjaa koneesta, jota ei juuri tunneta Skandinavian ulkopuolella. Sarja on huomattavasti parempi, kuin esim. tälle sivustolle rakentamani MS406. Mittakaavan valinta on niin ikään hyvä, koska tuon aikakauden suihkukoneista on paljon malleja samassa skaalassa.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
