Pienoismallit.net

Plymouth Fury '58

'58 Fury on lienee kaikille tuttu Stephen Kingin "Christine" -kirjasta sekä saman nimisestä elokuvasta, jossa paholaisen riivamaa tulipunainen Fury teurastaa väkeä rockin soidessa. Laatuviihdettä!

Christinestä on kuitenkin rakenneltu mielestäni aivan riittävästi malleja, joten ajattelin rakentaa oman Furyni hiukan eri teemalla. Päädyin sitten melkolailla tehdasvakioon plymariin, joskin kuvitteellisella väriyhdistelmällä varustettuna. Kone oli myös vakiona melko hampaattoman näköinen, joten lisäsin siihen toisen nelikurkkuisen entisen kaveriksi, ja sovitin niiden päälle Trumpan Falconin ilmanputsarit. Korista poistin myös Belvedere -tekstit.

Plymouth on maalattu kauttaaltaan käyttäen Mastonin spraymaaleja sekä -lakkoja. Kori on myös kiillotettu Tamiyan tököteillä. Revellin emaleja on käytetty muutamassa kohdassa.

AMT:n sarja on mielestäni hiukan ristiriitainen tapaus. Yksityiskohdissa kyllä löytyy, ja Christinestä saa ihan suoraan laatikostakin rakentamalla varsin nätin mallin. Omaani lisäsin vain tulpanjohdot, lämppärinletkut, polttoaineputken sekä uuden antennin. Joidenkin osien sopivuudessa on kuitenkin parantamisen varaa, ja varsinkin puskureiden valusaumat ovat pahasti näkyvillä valmiissa mallissa. Korin kylkilista myös taittuu liian terävästi ovien reunojen kohdalla.

Kommentit

Pauli on tehnyt hienoa työtä tässä - tosin tuo rautakangelta näyttävä antenni olisi hienomman näköinen ohuempana. Näitä kuvia katsellessani päässäni rupeaa soimaan Buddy Hollyn That´l Be The Day tai vaikkapa se Christine leffasta tuttu Bad To The Bone …
Esa.M 16.2.2014 03:20 Vastaa lainauksella
Kyllä noi siipi Moparit on komeita laitteita! siistiä jälkeä olet tehnyt, väri varmaa näyttää kunnon valaistuksessa viellä paremmalta!. Noi puskurien valu jäljet on kyllä tosi nolot niistä miinus valmistaja firmalle!.
Hieno Fury jota katselin jo Tikkakoskella että onpas siististi tehty. Toi väriyhdistelmä toimii hienosti tässä kopassa ja hyvin detaljoitu konehuone kruunaa kokonaisuuden.

Nuo puskureiden saumat olen fixannut niin, että hion/viilailen ne pois ja päällystän kyseisen kohdan Bare Metal Foililla. Esimerkiksi tämän Barracudan takapuskurissa käytin tätä keinoa, ja toimii hyvin, vaikka toki lähitarkastelussa huomaa tuon pienen sauman siinä, missä BMF alkaa.
paavo p. 17.2.2014 18:35 Vastaa lainauksella
Todella hieno malli :-) . Kirjassa muuten Christinen vieläkin paholaismaisempi, jos mahdollista, kuin leffassa. Oisivat saaneet siitä kunnon kauhuleffan jos halunneet.
Kiitokset kehuista itse kullekin!

Raimo: Totta, pitää kehitellä jokin uusi materiaali tuohon antenniin. Venytetty valuranka toimii ehkä paremmin?

Esa: Hienoja siiipimoparit ovat, ei siitä mihinkään pääse. Jotenkin harmillisen unohdettuja mallailurintamalla vaan nämäkin, monien muiden ohella. Mielestäni on suorastaan rikos, ettei esim. '59 Dodgesta ei löydy mitään kunnon mallia muistuttavaakaan, ainakaan yleisesti saatavilta.
Harmi homma tosiaan myös noiden valusaumojen kanssa. Muutamalla pikkujutulla pilattu muuten oikein hyvä rakennussarja.

Niko: Kiitokset vinkistä valusaumojen kanssa, pitää muistaa soveltaa tulevaisuudessa. Tympii nämä kromipalikat, eivät aiheuta muutakuin huolta. Pitää alkaa rakentamaan vaan japsiautoja, pääsee tästäkin ongelmasta. ;-)

Paavo: Kiitti, kiitti. Mulla on joku viha-rakkaus -suhde koko Christineen, parhaimmillaan ihan hyvä leffa, joskus taas vaikuttaa todella typerältä koko idea. Noh, ei kai sitä ole tarkoitettukaan ihan niin vakavasti otettavaksi. Pitänee tuo kirja vielä lukasta joku päivä.
Helvatan tyylikäs Plymouth. Ei tuosta antennia lukuunottamatta löydy paljon moitittavaa. Kannattaa lukea se kirja jos et oo aiemmin lukenut. Kirja on elokuvaa parempi. (minun mielestä).
Siisti maalipinta, ja minäkin olen puskureissa käyttänyt samaa kikkaa kuin Niko. Antenneina käytän paitaneuloja, eli niitä nuppineuloja ilman muovista nuppia. Niissä on sellainen litteä metallikanta.