Nättiä jälkeä taas kerran. Suomi-camo on niin tyylikäs koneessa kuin koneessa. Detaljoinnit, jotka malliin on tehty tuovat mukavasti eloa.
Tuo antennilangan värjäysmetodi kuulostaa erinomaisen fiksulta. Pitääpä kokeilla.
Messerschmitt Bf 109 G-2
Ilmavoimien keihäänkärki

Mallini esittää hävittäjä-ässä, luutnantti Eero Riihikallion MT-213:ta toukokuulta 1944. jonka puikoissa hän lensi Suulajärveltä 2/HLeLv. 24:ssä. Riihikallio pudotti tällä koneella kolme vihollishävittäjää ja hänen kokonaispudotustilinsä eri konetyypeillä oli yhteensä 16,5 ilmavoittoa 110 sotalennolla. Riihikallio toimi sodan jälkeen metsäpäällikkönä Kanadassa ja kuoli 80 vuoden iässä 6.9.1999.
MT-213 luovutettiin ilmavoimille 9.3.1943. 158 tunnin kokonaislentoajan sekä useiden vaurioiden jälkeen se poistettiin käytöstä 30.8.1944. Yhteensä koneella saavutettiin 10 ilmavoittoa.
Halusin rakentaa tämän G-2 yksilön mm. sen perinteisen suojavärityksen takia (sillä tulen vertailun vuoksi rakentamaan seuraavaksi Suomi-Mersu G-6:sen saksalaisessa täpläkaaviossa). MT-213:sta on myös muutamia hyviä referenssivalokuvia ja piirroksia eri teoksissa.
Rakensin koneen Hasegawan erittäin hyvästä "Finnish Air Force"-sarjasta. Pientä kittausta ja hiomista lukuunottamatta kone meni lähes heittämällä kasaan. Ohjaamon detaljointiin hankin Eduardin fotoetsisarjan ja kassakaappikuomun maskeeraukseen Eduardin maskit. Koneen siirtokuvat valitsin kolmelta arkilta, Hasegawan omalta, puolalaisen Techmodin G-2-arkilta ja suomalaiset pikkumerkinnät InScalen G-6 arkilta (sillä Mersuihin maalattiin suomenkieliset merkinnät, ja muilla siirtokuva-arkeilla niitä ei ollut). Sekä Techmodin että InScalen siirtokuvat olivat aika haperoita ja parin hajonneen dekaalin ja muutaman nitron jälkeen päätin käsitellä ne Microscalen liquid decal filmillä.
Tein malliin mm. seuraavanlaisia muutoksia/korjauksia: lisäsin moottorin ilmanottoaukkoon pystytuen, kittasin umpeen luukun vasemman sivuvakaajan alta, poistin ohjaamon kohdalta vasemmalla puolella olevat kaksi pientä kiinnityskorvaketta, jotka olivat tropiikkiversiossa aurinkovarjon kiinnittämistä varten. Siipien ja peräsinten trimmilaipat lyhensin oikean pituisiksi. Avasin umpinaisen kannuspyöräluukun. Lisäsin laskutelineisiin johdotuksen. Ohjaajan selkäpanssariin lisäsin valokukuvissa selvästi näkyvät kiinnitysraudat.
Maalasin koneen seuraavilla Xtracolorin sävyillä:
Tummanvihreä X28
Musta X12
Vaaleansininen X127
Keltainen X106
Vaaleanharmaa laskutelinekuiluihin ja laskutelineisiin X201
Mustanvihreä (Schwartzgrün) potkurin lapoihin ja spinneriin X204
Tummanharmaa ohjaamo, Revell 78, Matt tank grey
Ennen suojamaalausta ruiskutin mallin pohjavärin Mr. Surfacer 1000:lla. Tämän jälkeen lisäsin em. värisävyt pintaan. Lopuksi ruiskutin koneen Humbrolin Matt cotella, johon olin lisännyt pari tippaa kiiltävää lakkaa. Näin mallin pinnasta tuli hieman satiini. Litkutuksen jälkeen säistin mallin Migin jauheilla ja pastelliliiduilla sekä kuivasivelsin alumiiniväriin kastetulla kovalla siveltimellä kulumia koneen pintaan. Antennivaijerit tein 0,08 mm:n mormuskasiimasta, jonka värjäsin mustaksi vetämällä sitä edestakaisin mustan permanent-tussikynän halkaistun kärjen läpi.
Olen suhteellisen tyytyväinen lopputulokseen, mutta mikä tärkeintä, kokoelmassani on nyt kolme merkittävintä sodanajan hävittäjää: Fokker DXXI, Brewster ja Messerschmitt Bf 109 G
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
Tutustu myös näihin
- 10.1.2021 • Tervo SalminenMesserschmitt BF 109 E-3 Stab I./JG 53Jatketaan tätä sarjaa näistä ei ihan…