Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Käväisin Kuubassa sukellusreissulla vuonna -84 tai 85. Koneena Finnairin vanhin nelimoottorinen DC-8. Kun lennon piti lähteä Helsingistä ja oltiin jo koneessa, niin tuli kuulutus: Malttia hyvät matkustajat, koneen yksi navigaattori meni rikki ja kun olemme menossa Atlantin yli, niin kaikkien kolmen pitää toimia. Odotimme puolitoista tuntia koneessa. Ja sitten ilmaan.
Seuraava kuulutus: No niin hyvät matkustajat, kohta teille tarjoillaan aamupala.. Seuraava kuulutus: Toivottavasti aamupalan kanssa maistuu tee, koska kahvinkeittimet on kaikki rikki.
Välilasku Montrealissa, jonne koetettiin kahdesti. Eka kerralla kippari veti koneen kohinalla ylös. Kuulutus ja lentoemojen toimintaa. Kaikkien piti mennä pakkolaskuasentoon, koska koneen nokkapyörä ei ehkä toiminut. Näin tehtiin, mutta lasku onnistui hyvin.
Sieltä samalla koneella Kuubaan. Kun laskeuduimme, niin yhtä-äkkiä kone tärähti ja kääntyi hivenen sivuttain. Tätä moni ihmetteli kunnes joku takapenkistä kailotti kovalla äänellä: Ei hättee junanradan yli vaan ajettiin. Ollaan vissiin Kuubassa.
Paluulento oli vielä painajaisempi. Montrealista kun lähdettiin Atlantin yli yöllä, niin parin tunnin lennon jälkeen alkoi matkustamoon tulla kitkerä haju ja savua. Varmaan puolet matkustajista nukkui, vaikka joku elokuva oli menossa.
Aivan takapenkillä joku lentoemo rätkäisi koneeseen täydet valot ja huusi liki hysteerisenä: JOSSAIN PALAA.
Melkoinen herätys.
Takimmaisten penkkien takaa tuli sinertävää savua ja katkua. Itse istuin tupakkapaikalla koneen kuudennessa penkkirivissä takaa laskien.
Stuertti ryntäsi koneen takaosaan ja käski kaikkien viskata käsimatkatavarat pois jalkatilasta. Sinne sitten koneen henkilökuntä alkaa tyhjentämään halonisammuttia alkaen viimeisestä penkkirivistä. Savu vaan jatkuu… Sitten stuertti huusi, että ottakaa istuimen alta kiinni tarranauhasta ja repäiskää istuimen pehmusteet pois keskikäytävälle. Ilmeisesti jollain oli tupakka pudonnut lattialle ja saanut aikaan jonkinmoisen palon.
Tei työtä käskettyä. Laitoin käden penkin alle ja kokeilin, että missähän se tarranauha olisi. Sitten löysin sen ja tempaisin… Tempaisin irti jonkun hiivatin sähköjohtoliittimen, jossa oli ainakin 20-johtoa..
Voitte arvata, mitkä on fiilikset..
Tupakointikielto tuli voimaan koko koneeseen, mutta etupenkeissäkin porukka veteli hermosavuja. Omien Kuubanrommin korkkeja avautui…
Koneen kapteeni antoi rauhoittavan kuulutuksen: Siellä matkustamossa on jotain häiriötä… Koetan muuttaa kurssia Reikjavikiin ja sinne lentoaika on noin puolitoista tuntia. Kone on täysin hallinnassamme. Olkaa huoleti.
Kun halonisammuttimet loppuivat, niin penkkien alle kaadeltiin varmaan kaikki vessoista saamamme vedet, sillä savua tuli koko ajan.
Tämä piina kesti noin tunnin. Sitten stuertillä välähti: Hän sanoi, että savuhan alkoi, kun laitettiin elokuva pyörimään. Samalla hän Tarzanin loikalla kävi kiinni koneen katossa olevaan projektoriin. Vetäisi sen väkivalloin alas..ja kas, siellä pienet liekit, jotka saatiin sammumaan jäävedellä.
Voitte vaan arvata, miltä tuntuu lentää yhentoista kilometrin korkeudessa tällaisessa tilanteessa. Päästiin Iltasanomien etusivulle seuraavalla viikolla. Finnair vain tiedotti, että lennolla oli ollut ongelmia elokuvaprojektorin kitkakytkimen kanssa, mutta mitään vaaratilannetta ei ollut.
Galleria 
