Pienoismallit.net

Heinkel He 162A-2 Salamander

"Kansanhävittäjä"

Syksyllä 1944 Saksan sotamenestyksen jo hiipuessa ja katkeran tappion merkkien roikkuessa ilmassa sai
Reich- Luftfart- Ministerium (RLM) loistavan ajatuksen rakennuttaa vielä uusi mullistava hävittäjä, joka olisi valmistettu "tavallisista" edullisista materiaaleista, rakenteeltaan pelkistetty, varustettu suihkumoottorilla ja ennenkaikkea helppo lennettävä. Johtoajatuksena oli varustaa näillä koneilla satojen tai jopa tuhansien, vain purjelentokoulutuksen saaneiden nuorten lentäjien lentävä kansanarmeija " Volkssturm", jotka pyyhkäisisivät Liittoutuneiden hävittäjät ja pommilaivueet Saksan taivaalta.

Heinkelin lentokonetehtaalla olikin nähtävästi jo melko pitkälle valmiina suunnitelmat uuteen yksimoottoriseen koneeseen, joka olisi varustettu BMW 003 A-1 suihkumoottorilla. Uusi hävittäjäkone He 162 voitiinkin esitellä vain kolmen kuukauden kuluttua ilmailuministeriön tilauksesta.

Uusi kone oli sekarakenteinen, runko puuta ja alumiinia, siivet täysin puurakenteiset. Suunnittelijoilla taisi olla joku aavistus koneen ominaisuuksista ja toimintavarmuudesta koska ohjaamo varustettiin ensimmäisenä maailmassa laukaistavalla heittoistuimella.
Joka tapauksessa He 162 onnistui joiltakin osin täyttämään spesifikaatiot, mutta oleellisin: Helppo käsiteltävyys ja lennettävyys ontui pahasti. Kone oli kuulemma melkoinen painajainen kokeneillekkin piloteille.
Tietysti kiire aiheutti monenmoisia, huonojakin päätöksiä sotatoimien kehittämisessä. Koneita ehdittiin ennen sodan päättymistä saada valmiiksi 116 kpl. Eriasteisia koneita, osia ja puolivalmisteita eri valmistustehtaista bongattiin yli 800 koneeseen.

He 162 ehti olla ainoastaan taisteluyksikön JG 1:n käytössä n. 4 kuukautta saavuttamatta ainuttakaan ilmavoittoa, sensijaan omia koneita ja lentäjiä menetettiin onnettomuuksissa toistakymmentä.
Aivan sodan viimeisinä päivinä ilmoitettiin Heinkel He 162:lle ensimmäinen ja ainoa pudotus (RAF Typhoon), mutta sekin vahvistettiin ilmatorjunnan piikkiin.

Malliyksilöni kuvaa sittemmin USAAF´in haltuun joutunutta koneyksilöä: "Punainen 1" ,Lentäjänä Staffelkäpitan Lt Gerhard Hanf, 2. Jadgeschwader 1, Oseau, Leck Toukokuussa 1945.

Revellin melkoisen hyvin tuotettu malli taitaa olla ainoa tässä mittakaavassa. Ohjaamossa lisänä Eduardin etsejä. Laskutelinekuilut ovat alkuperäisinä hieman aneemiset, johtoja ja putkia on lisätty. Moottori, joka on myös melko näyttävä yksityiskohta, varsinkin jätettynä avonaiseksi, kaipaa melkoisesti lisätilpehööriä ja näyttääkin paranneltuna jo melko aidon oloiselta.

Kommentit

Todella upea!
Tais olla juurikin tämä kone mitä Jyväskylässä ihailin.
Puhtoinen ulkoasu sopii kyllä tälle hyvin, lentotuntien puolesta(ainakin näin olettaisin) ja ihan noiden kirkkaiden värien takiakin. Moottori on todella nätti yksityiskohta, tuo mallille huomatavasti lisäuskottavuutta!
AJ 1.2.2013 17:51 Vastaa lainauksella
Moi Pertti,

Helppo kompata Marcusta ja Otsoa, upea He 162!

Hyvää taustaa, johon muutamia täsmennyksiä. Alunperin koneen ongelma oli juuri nuo puuosat ja puusiivet, jotka tuppasivat hajoamaan, kun liimaus petti; sitä asiaa ei täysin saatu korjattua sodan loppuun mennessä, vaan rakenteellisia hajoamisia sattui.

Kone oli hankala lennettävä "vihreille" lentäjille, joita LW:ssä tuohon aikaan oli enemmän kuin kokeneita lentäjiä, mutta ns. Experten pilotit pitivät koneen lento-ominaisuuksia hyvinä - ensiluokan lekona. Alottelijoille kone kuitenkin oli "kuolemanloukku", sillä I./JG 1 menetti peräti 13 Volksjägeriä onnettomuuksissa, joissa 10 pilottia menehtyi - on myös spekuloitu, että kolme lekoa 13:sta olisi ammuttu Liittoutuneiden toimesta alas; todennäköisesti vain Feldwebel Günther Kirchner ammuttiin alas 19.4.1945 Flying Officer Geoff Walkingtonin Tempestin toimesta, kun Kirchner vahingossa ohjasi koneensa suoraan Walkingtonin tulilinjalle.

Ironisesti samana päivänä aikaisemmin Kirchner pudotti ensimmäisen He 162 ilmavoiton, Hawker Typhoonin. Toinen He 162 ilmavoitto tuli 26.4.1945, jolloin Unteroffizier Rechenbach pudotti joko Typhoonin tai Tempestin ja kolmas sekä samalla viimeinen He 162 ilmavoitto tuli 4.5.1945, jolloin Leutnant Alfred Dürr pudotti Flying Officer M. Austinin Tempestin. Se, että kolme täysin noviisia pilottia pudotti kokeneita brittilentäjiä brittien hyvissä koneissa Typhoon ja Tempest helposti lienee selkeä osoitus He 162:n potentiaalista. Yli 905 km/h huippunopeudella 6000 metrin korkeudella ja yli 890 km/h huippunopeudella merenpinnassa He 162 jätti vaivatta kaikki Liittoutuneiden koneet taakseen. Tunnettu britti-ilmailuguru Dr. Alfred Price sanookin He 162 suihkuhävittäjää aseeksi, joka tuli liian myöhään ja jota lennettiin noviisipiloteilla - ehdottomasti yksi ilmailuhistorian kiehtovimmista ja erikoisimmista lekoista.

Tuo mainitsemasi historiallinen fakta johtoajatuksesta varustaa He 162 suihkareilla "satojen tai jopa tuhansien, vain purjelentokoulutuksen saaneiden nuorten lentäjien lentävä kansanarmeija " Volkssturm", jotka pyyhkäisisivät Liittoutuneiden hävittäjät ja pommilaivueet Saksan taivaalta" osoittaa tyypillistä suhteellisuudentajun ja realismin puutetta, mitä ilmeni Saksan sodanjohdossa vuonna 1945.

Itse pienoismalli on loistava, juuri puhtoinen ulkoasu sopiikin He 162 lekoihin, koska niillä ehdittiin lentää vain hyvin vähän ja niistä pidettiin hyvää huolta eli puunattiin. Ilmeisesti tuo Revellin rakennussarja on hyvä ja kun siihen lisää Eduardin etsejä ja muuta pientä, niin lopputulos on todella näyttävä. Ei mitään nurinaa, natinaa ja valittamista, kehuja vaan. Kohtuullisen hyvä kirja He 162 suihkarista on Miroslav Balouksen ja Miroslav Bílýn teos Heinkel He 162 Spatz (Volksjäger) niille, joita aihe syvällisemmin kiinnostaa.

Kokonaisuus on erinomainen; kilpailee vissiin Markon Humveen ja Paavon Titanicin kanssa viikon mallin tittelistä - kolme todella upeaa mallia samalla viikolla ja vielä eri aihealueista. Parhain terveisin, AJ
Ihanan kaunista jälkeä - pro-tason mallari olet minun mielestäni.
Tosi hyvän näköinen malli hieman harvinaisemmasta koneesta. Ei nuo varmaan montaa lentosuoritusta ehtineet konetta kohti tehdä. Tuossakin koneessa on ekaa lentoa tehneen testipilotin syke saattanut olla korkealla:)
antti s 2.2.2013 18:18 Vastaa lainauksella
Tähän Revellin versioon ei ole itse tutustuttu mutta onko siinä oudon paksu nokka verrattuna originaalien kuviin ja Tamiyan versioon ?
Työn jälki on parasta A-luokkaa. Kertakaikkisen upea toteutus, huomaa että on konkari asialla. Kasaan itse samasta koneesta Dragonin versiota parhaillaan, ja en mitenkään pääse tällaiseen tulokseen sen kanssa.

Kävin viime kesänä Berliinissä tekniikkamuseossa, jossa on hienosti näytillä kyseisen konetyypin yksilö, kaiken muun kiinnostavan lisäksi. Kuviakin tuli räpsittyä kiukulla. Kannattaa käydä ehdottomasti tuolla jos on sillä suunnalla liikkeellä.