Pienoismallit.net

Messerschmitt Bf109G-2

MT-207 kevät 1943

Nyt on sitten tehty ensimmäinen Suomimersu ja RLM74/75/76 camo. Mallixin numerossa 6/2012 on historiikki tästä MT-207 koneesta, sen apumekaanikosta sekä itse mallin ja alustan rakentamisesta. Koko projektin tarina alkoi lentokoneessa helmikuussa 2012. Lueskelin kirjaa Länsirintaman BF 109F/G/K -ässät. Vieressä sattui istumaan Erja Reinikainen, joka avasi keskustelun Mersuista. Hänen isänsä oli toiminut Mersujen apumekaanikkona sodan aikana. Siinä Erjan kanssa jutellessa selvisi, että heillä oli kotona ollut puiset sodanaikana tehdyt Mersu- ja Morena-pienoismallit, mutta ne olivat jossain vaiheessa kadonneet. Lupauduin tekemään Erjalle uuden Mersu-mallin. Valinta oli MT-207, jonka apumekaanikkona Erjan isä oli ollut LeLv 34:ssä. Tämä keskustelu käytiin helmikuussa 2012, ja luovutin koneen Erjalle syyskuussa 2012. Tämä malli olikin ainut, mitä sain 2012 tehtyä, mutta kyllä oli mielenkiintoinen projekti!:0)

MT-207:sta on hyviä kuvia ja etenkin miellyin Malmilla keväällä 1943 otettuihin kuviin. Koneet olivat juuri saapuneet. Halusin tehdä myös alustan, joka kuvaisi Malmin lentokenttää maaliskuun lopulla 1943. Siinä olisi oleellisena elementtinä viimeiset lumenrippeet. Sen tulisi myös näyttää vanhalta.

Mikäli projekti kiinnostaa enemmän, kannattaa lukaista Mallixin artikkeli.

Projektissa käyttämäni tarvikkeet olivat:

Bf109G-2

Hasegawa 09129 Bf109G-2 1:48
Eduard etsi-sarja FE 316 (sisältää istuinvyöt, mittaritaulun yms.)
Adecon tarvikeohjaamo MD-48001 (valmistus taitaa olla lopetettu, Aires 4271 on varmaan parempi vaihtoehto)
Techmod 48078 siirtokuvat ja maskit suomalaiselle Bf109G-2:lle  
Techmod 48073 siirtokuvat, joissa Suomi-tunnuksia ja tekstejä
Quickboost QB48 007 tähtäin Revi C/12D
Quickboost QB48 098 pakosarjat (Fujimin mallille)
Lifecolor-maalit (RLM 74,75,76,66)
Tamiyan ja Valejon akryylimaaleja
ALCLAD Aqua Gloss ALC 600 vesiliukoinen kiiltävä lakka
Tamiyan Surface Primer L Light Gray pohjamaali (spray)
Mr.HOBBY Mr. Masking Sol neo maskiaine

Alusta:

Puinen leikkuulauta
Teknos Breplasta LF kevyt hienotasoite
Johnson kiiltovaha (käytetty myös koneessa)
Mig Brown ja Dark Wash (käytetty myös koneessa)
Maston Primer 520 musta pohjamaali
Kiilto Non-Woven seinäliima
Scale Supply -keinolumi
erinäisiä kivi- ja muita rakennusjätteitä
Ikean koristehiekkaa

Vanhennukseen molemmissa käytetty useita Migin tuotteita,Windsor& Newton vesiliukoisia öljyvärejä sekä tuubiakryylejä.

Lähdekirjallisuus ja kuvat:
Kalevi Keskinen, Kari Stenman: Suomen ilmavoimien historia 6A Messerschmitt Bf 109 G-2, 2003 Hobby Kustannus (SIH06a)
Maciej Goraczyk: Messerschmitt Bf 109 G/K Kagero (19001)
Messerschmitt Bf 109 in action Part 2 Squadron/Signal publications 57
Ilmailumuseoyhdistyksen Messerschmitt Bf 109 Muistojen Siivet-seinäkalenterit 2011 ja 2012
RAF Hendonin museon Bf109G2:sta otetut kuvat
Kari Stenman: Mersulaivue, Lentolaivue 34 sodassa, 2012 (ei ehtinyt projektiin mukaan mutta on ehdottomasti yksi parhaista kuvalähteistä)

Kommentit

Erittäin onnistunut Suomi- mersu! Maalaus näyttää erittäin realistiselta. Kulumat ja litkutukset hyvin tehty ja näyttää olleen tositoimissa Karjalan taivaalla. Plussaa vielä jarrunesteletkuista, joita ei aina näe lisätyneen. Jos jostain "nipotan" niin suomalaisissa mersuissa renkaat olivat sileät Nokialaiset, siis ilman uria.
Samaa mieltä, ihan mahtava mersu! Paha on nipotettavaa yrittää keksiä, mitä nyt potkurinlavat näyttävät kovin tummilta, ovatko mustat vai tummanvihreät (RLM 70)? Maalausmääräykset määrittivät puisten lapojen väriksi RLM 71:n, metallisille RLM 70:n. (Linkki) Tosin poikkeuksia lienee varmasti tapahtunut. Ja lisäksi noista vihreistä tummempi nro 70 on hyvin tumma sävy, tehden sodanaikaisten valokuvien tulkitsemisesta aika hullun hommaa.

Millä muuten sait avattua nuo nokan sivuilla olevat pienet ilmanttoskuupit noin siististi?
Uritetut renkaat ovat muuten aivan oikein G-2:lle: kuva 1, kuva 2, kuva 3.
Katos pahus, niinpä näkyy. My bad..Oliko nämä sileät versiot siis G-6:ssa?
ykak 13.1.2013 00:07 Vastaa lainauksella
Skuupit on irto-osina, joten niitä pystyi terällä kaivertamaan. Lavat tosiaan harmittaa. Oma mustavihreä sekoitus jäi liian mustaksi. Kiitos värivinkeistä lavoille!
Sen käsityksen olen saanut että Suomen G-kutosissa olisi ollut lähinnä sileitä renkaita. Korjatkaa ihmeessä jos käsitykseni ihan päin honkia!
Mutta ihan yleisesti, G-6:ssa käytettiin sekä sileitä että uritettuja renkaita, kokoa 660 x 160 mm. Esim. tästä Ultracastin pyörävalikoimasta saa käsitystä malleista: -Linkki- Siitä en taas sanoa onko tuossa edustettuna ne ihan kaikki eri rengastyypit. Osaako joku sanoa?
Esko P. 13.1.2013 01:01 Vastaa lainauksella
Kerrassaan hienoa mersu!

Antennilankaan, pyörien maalaukseen, siirtokuvien lievään hopeoimiseen, lapojen väriin ja kuvien rajaamiseen voisi kiinnittää huomiota. Spinnerin maalirajat vaikutavat myös vähän epätarkoilta.

Kokonaisuutena kuitenkin kauneudessaan mykistävä malli… Pystyispä itse samaan…

Esko P.
Eivät olleet oikean koneenkaan spinnerin värirajat niin tarkkaan rajatun näköiset: -kuva- ;)
Joissain koneissa taas olivat: -kuva-
Esko P. 13.1.2013 01:37 Vastaa lainauksella
Kiitos Eetu kuvista!

Seison kuitenkin vielä, ainakin toistaiseksi, sanojeni takana spinnerin suhteen. Spinnerin maalaus voisi olla tarkemmin rajattu tai sitten maalirajat voisi olla paremmin häivytetty… Ei kuitenkaan vaikuta antamaani arvioon…

Esko P.
AJ 13.1.2013 01:40 Vastaa lainauksella
Moi Ykak,
Helppo kompata yllä olevia kehuja - upea Mersu. Mersu-rakentamisprojektin alkutarina on mielenkiintoinen ja hieno linkityksellä historiaan - mainio stoori ja taustoitus. Tarvikelista ja linkitys Mallixin artikkeliin on hyvä ja plussaa vielä lähdelistasta.

Itse pienoismalli on kaikin puolin loistotyötä, niin rakentamisen, maalaamisen kuin viimeistelyn osalta ja aihiopohja Hasen G-2 lienee skaalansa paras. Erityistä vaikeusastetta malliin tuo vielä kotimaisen Mersun rakentaminen, joka lienee aina nuorallakävelyä. Ei mitään nurinaa, narinaa tai valitusta, vaan paljon kehuja kokonaisuudesta. Alusta on toimiva ja sopii malliin.

Uskoisin, että Erja on enemmän kuin tyytyväinen tähän lopputulokseen - loistava Mersu-malli. Parhain terveisin, AJ
Ilkka K. 13.1.2013 09:28 Vastaa lainauksella
Onpas kovin maukas Suomi-Mersu, maalausjälki mestarillista, samoin säistys! Hyvin toteutetusta alustasta vielä lisäplussaa. Olet näköjään viitsinyt porata auki nuo ilmanottoaukotkin/skuupit, bueno. Pientä nurinaa kuvassa 11 näkyvistä siiven saumoista ja aavistuksen verran hopeointia parissa dekaalissa, nuo pois ja tulos olisi täydellinen!
ykak 13.1.2013 09:37 Vastaa lainauksella
Moro, tässä versiossa oli kuvien mukaan spinnerin omakonetunnus todennäköisesti maallattu ruiskulla. Kokeilin pinnasta irti olevaa sinitarramaskia, mutta silti rajasta tuli liian terävä. Lisää harjoitusta tarvitaan.
Todella upea mersu! En kyllä keksi mitään kritisoitavaa, mutta paljonkin kehuttavaa!
PhantomII 13.1.2013 12:50 Vastaa lainauksella
Hieno Mese! Kehut ovat pääasiassa jo ylempänä. Mites nuo päätelineet ja pyöräkuilun pohja, taitavat olla 02 maalattuja? Meikäläiselle on hiukan epäselvää, maalattiinko ne RLM02:lla vai alapuolen sinisellä? Valokuvistakaan ei välttämättä selvää saa, ja mustavalkokuvissa värit saattavat olla niin lähellä toisiaan, että niitä on vaikea erottaa.

Yleisesti kaikki mallivalmistajat antavat ohjeen maalata RLM02:lla, mutta oliko kaikissa Suomi-koneissa niin? Erityispisteet jäähdyttimien ja laippojen poikkeuttamisesta.
Esko Rusi 13.1.2013 12:52 Vastaa lainauksella
Hienosti onnistunut Mersu. Maltillisesti vanhennettu, eteenkin kyljissä oleva pöly on myös siirtokuvien päällä.
Useasti näkee malleja jotka on muuten vanhennettu mutta siirtokuvat loistavat puhtaina.
ykak 13.1.2013 13:02 Vastaa lainauksella
Eetun laittamassa mainoissa linkissä "luftwaffe painting orders" kohdassa part 2 "wheel wells, engine compartments…) exceptions mainitaa, että näissä G-mersuissa kotelot ois voineet olla RLM76 eli samalla värillä kuin alapinnat. Tämä jotenkin tuntui minustakin luontevammalta kuin RLM02, kun vertasin mv-valokuvia.
Komea Mersun malli.Tekijä voi olla ylpeä tästä mallistaan.Ei valittamista.Well done!!
PhantomII 13.1.2013 20:25 Vastaa lainauksella
Ok. Eli kuten kuvissa voisi olettaa, molemmat värit RLM02 ja RLM76 siis käyvät. Asia selvä.
Paha tuota on mennä moittimaankaan kun on niin hyvin tehty. Huippumalli.
Rakennusjäljen suhteen komppaan edellisiä. Tekstin mukaan malli kuvaa MT-207:aa keväällä -43. Tuolloin nokalla oleva keltainen 50 cm keltainen omakonetunnus kiersi koko eturungon ympäri ja vasta 9.6. -44 annettiin määräys poistaa omakonetunnus nokan yläpuolelta. Nopealla tarkastelulla en löytänyt sääntöön poikkeuksia vaan SIH 6A (Bf 109 G-2) löytyy sivuilta 22, 47 ja 55 kuvat MT-207:sta ja niissä kaikissa on omakonetunnus maalattu koko nokan ympäri. Koneen joutui korjaamolle toukokuussa -44 ja luovutettiin 2/HLelv 24:lle 11.7. -44 ja tällöin määräysten mukaan siinä on todennäköisesti ollut omakonetunnus vain nokan alapuolella.
Kirjassa on niin ikään kuva MT-207:n potkurista ja spinneristä. Siinä näkyy selvästi keltaiset lapojen kärjet ja erittäin tarkkarajainen valkoinen alue spinnerissä.
ykak 14.1.2013 10:15 Vastaa lainauksella
Terve Mauri, pitää paikaansa, että mersut muuttuivat sodan aikana. Siksi halusin määrittää ajankohdan melko tarkasti. Mallini kuva tilannetta maaliskuun lopussa 1943 Malmilla. Koneet laskeutuivat Malmille 13.3.1943. Keskisen G2-kirjan mukaan oli kolme mersua, joiden nokan omakonetunnus maalatiin maalliskuussa 1943 vain alapuolelle.MT-207 oli yksi niistä ja kirjassa on kuvia siitä Malmilla maalikuusaa 1943. Potkurinlapojen keltaisiä kärkiä ei ollut koneissa, kun ne tulivat Saksasta. Ne maalattiin/otettiin käyttöön ehkä myöhemmin. 207 teki muutan mahalaskun, joten siihen on voitu vaihtaa potkuri. Koneeni perustuu kuvamateriaalin keväältä 1943.
Ompa kaunis Mersu.

Mielestäni juuri G-2 on Messerschmitt kauneimmillaan: pyöreä spinneri, kassakaappikuomu, matala sivuperäsin, eikä kk-patteja keulalla.

Potkurilapojen tummuus ja kontrasti muuhun koneeseen tosiaan pistää kuvissa silmään. Saisikohan tummuutta taitettua vielä jälkikäteen esim. jollain varovasti vaalealla tai keltaisella värillä sävytetyllä lakalla?
Terve ykak.
Olet oikeassa. Selasin SIH 6A:ta tarkemmin ja huomasin, että todellakin kolme Mersua, 202, 207 ja 213 eivät saaneet tullessaan nokan yli kulkevaa omakonetunnusta. Tosin kirja sanoo, että alunperin ne maalattiin vain nokan alapuolelle. Tarkoittaako kaikkia maaliskuussa saapuneita Mersuja, en tiedä. Mutta jokatapauksessa minun lähteistäni löytyy tuo ym. fakta. Tosin huhtikulla vanne oli jo koko nokan ympäri. Olisi mielenkiintoista tietää miksi noin meneteltiin.
Hieno malli hienosta aiheesta. Kumarrus täältäpäin.
Voitko valottaa hieman renkaiden kohdistusmerkkiä? Liittyikö se jotenkin pyörä-vanne-yhdistelmän asentamiseen oikeaan asentoon laskutelineen varren kanssa? Jos näin on, niin miksi? Mahtoiko käytäntö olla voimassa myös isommissa koneissa? Kyselen siksi, että tulevaisuuden projekteihin kuuluu syrjähyppy, minkä nimi on Hs 129 Kurskin rintamalla.

Asko K
ykak 14.1.2013 22:52 Vastaa lainauksella
En osaa tarkelleen vastata, mutta kuka tietää? Niitä kyllä näkyy kuvissa - tosin ei tässä mersussa:0) en vaan malttanut olla laittamatta niitä :0))) voisko kyseessä olla yksinkertainen keino nahdä onko pyörä liikkunut vanteen suhteen?
ykak kirjoitti:
En osaa tarkelleen vastata, mutta kuka tietää? Niitä kyllä näkyy kuvissa - tosin ei tässä mersussa:0) en vaan malttanut olla laittamatta niitä :0))) voisko kyseessä olla yksinkertainen keino nahdä onko pyörä liikkunut vanteen suhteen?
Terve,
Juuri näin. Tuolla merkillä näkee heti, jos rengas liikkuu vanteella.

T. Risto
Kiitoksia selvennyksestä.
Risto Pullinen kirjoitti:
Tuolla merkillä näkee heti, jos rengas liikkuu vanteella.
Nyt täytyy paljastaa tietämättömyyteni ja kysyn, että mihin tuo sitten vaikuttaa? Eikös rakenne ollut sama kuin nykyisinkin eli vanne-vannenauha-sisärengas-ulkorengas? Ja vanteessa reikä, minkä läpi meni ventiilitappi. Mitä haittaa siitä oli, jos ulkorengas liikkui hieman vanteeseen nähden, kunhan sisäkumi ei pääse liikkumaan ja katkaise venttiiliä?

Asko
Totta. Nousu/laskunopeus lienee jotain 100 - 150 - 200 km/h. Silloin kyllä ravistaa, jos pyörä ei ole tasapainossa. Mersu oli muutenkin kai hieman vikuri nousuissa/laskuissa.
Kiitos Mika. Taas opin uutta.
Jos renkaan kumissa on merkki, yleensä maalattu piste, niin asennettaessa rengasta piste laitetaan venttiilin kohdalle. Maalattu merkki renkaassa ja vanteessa on tehty kumin asennuksen jälkeen ja sillä seurataan onko kumi päässyt pyörähtämään vanteella. Jos se on liikahtanut niin se merkki vauriosta renkaassa ( esim alhainen ilmanpaine) ja aiheuttaa renkaan vaihdon.
Kumissa oleva venttilin paikan merkki tarkoittaa myös sitä, että kumi on tasapainoitettu.
Mersun renkaan tasapainottaminen…luulenpa että nurmikentillä sillä ei ollut juurikaan merkitystä.

Mallista, yksi parhaimmista, maltillista harkittua työtä eikä ylilyöntejä.