Pienoismallit.net

P-47D-30-RA Thunderbolt

USAAF hävittäjä

P-47 oli yksi tunnetuimpia Yhdysvaltain hävittäjiä. Puuttumatta tässä sen enempää kyseisen koneen tekniikkaan ja meriitteihin, voi vain todeta että malleja on siitä näilläkin palstoilla esitelty kymmenittäin.

Mallini on uudempaa Hobby Boss tuotantoa, eikä sarja ole ainakaan hinnalla pilattu: 12.- Kuivalaiselta. Mukava rakennella, yksityiskohtia on mielestäni riittävästi. Ainoana lisäyksenä tein jarruputket laddareihin ja istuinvyöt muuten hieman aneemiseen ohjaamoon.
Yksi syy varmasti T-bolttien viehätykseen on niiden loppumaton väritysvalikoima, koneitahan maalattiin lennostoissa mitä mielikuvituksellisiin kuvioihin.
En tiedä kenen kunniaksi oli tämä Capt. Howard Parks'n Belgiassa 1944-45 lentämä nimikko oli ristitty. Viittako nimi koneen muotoihin, vai niikuin usein näissä, tyttöystävään/vaimoon.

Kommentit

Erittäin hieno Thunderbolt,luonnolliset värisävyt ja vanhennus,mutta ruutivanat menneet överiksi,sisemmässä pidemmässä kk;ssa pitäisi olla lähes metrin lieska taakseppäin,jotta noin pitkiä palojälkiä syntyisi,sama kakkos kookoon kohdalla.Muuten huippu maalausta.Tein vastaavan ,mutta eri värisen itsekkin ja ruutivanoilla,mutta myöhemmin mietin niiden realistisuutta.
Kaunis kone. Aina hienoa ihailla näitä hyvin onnistuneita metallipintoja, kuten tässäkin. Tosiaan, ruutivanat ovat hieman pitkät, mutta muuten kone on loistavaa työtä ja yksi huippumalleista.

Minkälainen tämä Hobby Bossin sarja oli muuten rakentaa? Oliko mitään pahoja sopivuusvaikeuksia tms.?
Miika Kaarna kirjoitti:
Minkälainen tämä Hobby Bossin sarja oli muuten rakentaa? Oliko mitään pahoja sopivuusvaikeuksia tms.?
Suurin osa sovituksista menee paikoilleen aivan itsestään, ehkä kabiinin ja myös ohjaamon sisusteissa on hieman miettimistä. Kittauksia ei oikeastaan saumoissa tarvita.
Sarjan maalausohjeet ovat hieman summittaiset ja sisävärit ja pyöräkuilujen sävyt vähän sinnepäin.
Koneen ulkopinnat on maalattu kolmella eri Alclad alumiinisävyllä, keulan punainen Gunzella ja musta-valko raidat Alcladin pohjamaaleilla. Alclad alumiini on siitä mukava pintamaali, että siirtokuvat yleensä asettuvat siihen tosi vaivattomasti ilman välilakkauksia. Pinta kestää myös mainiosti siirtiksien pehmentimet.
Maalausohjeiden kanssa joutuu joskus painimaan jonkin verran,jotta saa oikeanlaisia sävyjä.Pyörätelineiden luukkujen sisäpinnat on enempi kellertävät kuin vihreät näissä.YouTubessa on myös hyvii videoita Thunderbolteista,joista asia selkenee.Täytyy ihailla aina tuota Pertin siistiä ja tarkkaa maalausta kun katsoo noita kuvioiden rajojakin.
En aivan allekirjoita Tepon kommenttia palojälkien liiasta pituudesta. Lentokoneaseet tuottavat melkoisen määrän nokea, joka tarttuu esim. siipien pintoihin. Varsinaista pinnan palamista ei noilla nopeuksilla kovin paljoa tapahdu. Omien havaintojeni mukaan (esim. DK, HW, HN) nokijäljet ovat harmaita tai harmaanruskeita, eivät mustia. Mielestäni eri pituiset nokiviirut pikemminkin lisäävät autenttisuutta, kuin vähentävät sitä.
Antti Kotiranta kirjoitti:
En aivan allekirjoita Tepon kommenttia palojälkien liiasta pituudesta. Lentokoneaseet tuottavat melkoisen määrän nokea, joka tarttuu esim. siipien pintoihin. Varsinaista pinnan palamista ei noilla nopeuksilla kovin paljoa tapahdu. Omien havaintojeni mukaan (esim. DK, HW, HN) nokijäljet ovat harmaita tai harmaanruskeita, eivät mustia. Mielestäni eri pituiset nokiviirut pikemminkin lisäävät autenttisuutta, kuin vähentävät sitä.
Voitko laittaa jonkun linkin ,mistä asia selviää ?
Moi Teppo! Valitettavasti puhun omasta kokemuksestani oikeiden lentokoneiden parissa ja niistä tekemistäni havainnoista. Mitään linkkiä ei siis ole tarjolla.
Nokijälkien syntyyn vaikuttaa monta tekijää; pinnan puhtaus, ammutaanko kosteassa säässä, millaisia ampumatarvikkeita käytetään… Oman lisänsä tuo se, miten usein koneita ehditään puhdistaa. Jos ajatellaan vaikka Thunderboltia, niin siipiaseet ovat sellaisessa kohdassa, jossa lika ei vielä vaikuta siiven ominaisuuksiin. Alkupään Spitfireissä oli konekivääri hyvin lähellä siiven kärkeä ja sen sylkemä noki ja lika taas osui huippunopeuden kannalta kriittiselle osalle siipeä. Eli asiansa osaava RAF:n mekaanikko puhdisti uloimpien konekiväärien jättämät jäljet aina lentojen välillä. Ainakin teoriassa:)
Antti Kotiranta kirjoitti:
Moi Teppo! Valitettavasti puhun omasta kokemuksestani oikeiden lentokoneiden parissa ja niistä tekemistäni havainnoista. Mitään linkkiä ei siis ole tarjolla.
Nokijälkien syntyyn vaikuttaa monta tekijää; pinnan puhtaus, ammutaanko kosteassa säässä, millaisia ampumatarvikkeita käytetään… Oman lisänsä tuo se, miten usein koneita ehditään puhdistaa. Jos ajatellaan vaikka Thunderboltia, niin siipiaseet ovat sellaisessa kohdassa, jossa lika ei vielä vaikuta siiven ominaisuuksiin. Alkupään Spitfireissä oli konekivääri hyvin lähellä siiven kärkeä ja sen sylkemä noki ja lika taas osui huippunopeuden kannalta kriittiselle osalle siipeä. Eli asiansa osaava RAF:n mekaanikko puhdisti uloimpien konekiväärien jättämät jäljet aina lentojen välillä. Ainakin teoriassa:)
Oletko ollut tekemisissä Thunderboltien kanssa ?
Antti Kotiranta kirjoitti:
Alkupään Spitfireissä oli konekivääri hyvin lähellä siiven kärkeä ja sen sylkemä noki ja lika taas osui huippunopeuden kannalta kriittiselle osalle siipeä. Eli asiansa osaava RAF:n mekaanikko puhdisti uloimpien konekiväärien jättämät jäljet aina lentojen välillä. Ainakin teoriassa:)
Spitfiressä ei riitä pelkkä puhdistus,kuten ei Hurricanessakaan,kk aukkojen ympäristö myös repeili ihan kunnolla.
Moi Teppo! En ole ollut tekemisissä Thunderboltien kanssa, valitan. Yritän sanoa, että yksi valokuva tällaisesta koneyksilöstä näyttää tilanteen jonakin ajan hetkenä. Likaisuutensa puolesta kone on saattanut näyttää aivan joltain muulta vielä samana päivänä.
Spitfiressä ja Hurricanessa siiven yläpinnan puhtaus on oma lukunsa ja konekiväärien suuaukkojen suojaaminen kankaalla toinen juttu. Konekiväärien aukkojen peittämisellä pyrittiin estämään veden ja lian pääsy piippuihin ja siiven etureunan rakenteen sisään. Tällä haluttiin välttää jään muodostuminen taistelun kannalta kriittisiin paikkoihin.