Moi Pertti,
Historiikki ja toteutus kulkevat käsi kädessä, molemmat hienoa jälkeä ja toteutusta. Suuret pinnat todellakin tuovat omat haasteensa 1/72 skaalassa, huomasin sen SR-71 mallia tehdessäni.
Ei mitään nurinaa, narinaa eikä moitetta - hieno kokonaisuus. 1956 Suezin Valiant olisi tietysti ollut erityisen kiva…
Hieno Valiant! Parhain terveisin, AJ
Vickers Valiant BK.Mk.1
Brittien ensimmäinen atomipommari

Vickers ehti ensimmäiseksi esitellessään kaikki specsit ylittävän prototyyppinsä Vickers Type 660. Ensilento toukokuussa 1951.
Kone, nimettynä nyt Valiantiksi, vakuutti ministeriön pamput ja niitä tilattiin 25 kpl. Tilaus saatiin allekirjoitettua varmasti ennen kuin protomalli tuhoutui tammikuussa 1952. Palveluskäyttöön ensimmäiset Valiantit tulivat 1955.
Myöhemmin ehtivät myös Avro delta-Vulcanillaan ja Handley Page Victorillaan tähän V-pommittajien kerhoon, mutta se on jo toinen tarina.
Valiant suunniteltiin alunperinkin atomipommittajaksi ja se pudottikin Brittien ensimmäisen (varmasti siihen aikaan jonkinmoinen kunnia) n. 3 Mt. isonpaukun koealueella Australiassa. Räjäytysalue oli kai melko asumaton, mitä nyt joitakin aboriginaaleja…
Perinteisiäkin pommeja Valiantit pudottelivat -56 Suezilla.
Kaikenkaikkiaaan 107 Valiantia rakennettiin, viimeinen lento 1965. Koneen historia oli melko lyhyt, johtuen mm siiven rakenteissa havaituissa metallin väsymisongelmista.
Useimmat palvelukäytössä olleet Valiantit oli yleensä maalattu täysin valkoisiksi. Näin pyrittiin eliminoimaan mahdollisen atomiräjähdyksen aiheuttaman superkirkkaan leimahduksen vahingoittava vaikutus. Loppupään koneissa oli myös tunnukset ja kokardit tehty mahdollisimman vaaleaksi, tummista merkinnöistä voisi palaa pellit puhki.
Malli on Airfix'n 2010-2011 tuotantoa ja laadullisesti aivan eri luokkaa kuin oikean Valiantin aikalaismallit 50 ja 60-luvulla.
Malli on tosi mukava rakentaa, vaikka on siinäkin oltava melko tarkkana, jo pelkästään koneen koko aiheuttaa liimauksissa ja kohdistuksissa ylenmäärin puuhaa. Kohdistukset ovat melko tarkkoja ja kittauksia ei hirveästi tarvita. Ehkä eniten tekemistä vaativat moottoreiden ilmanottoaukot, lähinnä niiden liitos-saumojen häivyttäminen melko kapoisista onkaloista. Ohjaamo on hienosti toteutettu kaikkine viisine jakkaroineen ja suunnistajien ja radistien työpöytineen- niistä ei vaan jää aavistustakaan näkyville mallin valmistuttua.
Valiant -yksilöni on viimeisiä valkoisia Vickers Valiant BK.Mk.1 koneita vuodelta 1963. Tästä eteenpäin koneet maalattiin päältä ja rungon sivuilta Brittien vihreä- harmaa gamokuviolla.
Näinkin suuriin pintoihin toi oikean maalipinnan saaminen oman haasteensa. Parin harjoitusmaalikerroksen ja poispesu-hionnan jälkeen vedin pintaan Tamiyan valkoisen pohjamaalin ja päälle Tamiyan kiiltävän valkoisen. Siirtokuvien jälkeen vedin ruiskulla Kiillon lattiavahan, jonka vielä loppuhioin/ kiillotin 4000 hiomatyynyllä.
Lopputulos on mielestäni melko onnistunut, sopivan himmeäkiiltoinen.
Katselin joitakin nettikuvia jostakin Brittinäyttelystä. Siellä oli näkemys Valiantista totaalisen Wetlook, joka oli mielestäni aika yliampuva. Ei "kiiltävä" 1/72 kone saa olla liian kiiltävä, vaan jotakin silkinkiiltoisen ja kiiltävän väliltä.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.