Norwegian B737-300 LN-KKR
Arkinen työjuhta Dacon sarjasta

Nokan punainen Revell matta 36 + kiiltävä lakka Revell 01, rungon valkoinen Revell kiiltävä 04 - kaikki ruiskulla. Moottorin turbiinisiivet Revell 91, imuputki Revell 317, reunus Tikkurila Koristehopea - kaikki siveltimellä.
www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_7829/
Siviilikoneiden rakentelussa on vähän samanlaista henkeä kuin automalleissa: harvinaisuuksia tai erikoismaalauksia löytyy rakennussarjoina helposti, mutta jos haluaa rakentaa tavallisen arkiauton tai matkustajakoneen niin heti on jo vaikeampaa. Dacon 737-sarjatkin alkavat olla valmistajalta loppuunmyytyjä ja uusista painoksista ei ole tietoa mutta onneksi Revellin 737-800 on vielä tuotannossa.
Daco/Skyline saattaa olla tarkin ja paras sarja Boeingin 737-koneista mutta itselleni tästä tuli ikuisuusprojekti jonka valmistuminen oli vaakalaudalla useammankin kerran. Ongelma oli lähinnä siinä, että detaljien ja osien muotoilussa oltiin paikoin mielestäni muovin ominaisuuksien ja rajojen väärällä puolella: pidän kyllä siitä että asiat ovat mittakaavan mukaisia mutta rakentelukin pitäisi olla vielä mahdollista. Valurangoista olisi ensiksikin pitänyt irroittaa ehjänä milli kertaa kaksi -kokoisia muoviosia, olla hukkaamatta niitä työpöydälle ja liimata ne oikein päin oikeaan paikkaan mallissa. Okei, eihän kaikkia osia ole pakko käyttää jos ei halua mutta haluaisin silti esim. laskutelineet jotka kestävät mallin painon ja joiden kokoamiseen ei tarvita aivokirurgin näppäryyttä ja neljää kättä.
Onneksi EnVainOsaa-osaston lisäksi tuli mukavia yllätyksiä kuten hienosti mietityt moottorit ja lähes täydelliset siipisovitteet. Silti rakentelu oli paikoin hermoille käypää kun hyvät jaksot tyssäsivät aina johonkin detaljin tai ongelman ratkaisemiseen jolloin tuntui että eihän tästä tule mitään.
Valmiiksi tämä piti kuitenkin saada kun tarvikesiirtokuvatkin oli jo hankittu, ja onneksi siirtokuvien laittoon päästyä alkoi jo helpottaa. Lima November oli ainakin tämän arkin painattanut Cartographilla Italiassa joten työskentely oli täysin samanlaista kuin minkä tahansa laadukkaan silkkipainoarkin kanssa. Sopivuus malliin oli hyvä, hienona yksityiskohtana matkustamon ovet ja ohjaamoikkunat tulivat sekä Minicraftin että Dacon versioina. Arkilla oli myös Norjan 'Diilin' Kandidatenin erikoisteippaukset keväältä 2005, mutta näitä en halunnut malliini.
Onhan se ihan esikuvansa näköinen ja lopuksi voi sanoa että kannatti rakentaa, mutta totuus on että hauskempaa mulla on noiden vanhojen Airfixien kanssa ollut vaikka lopputuloskaan ei olisi aina niin loistokas. Ja enää en valita niin herkästi että jotkut nippelit on ulkona mittakaavasta, siihen on yleensä aina joku syy…
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.