Komea on laite. Ehdottomasti hyvä kokeilu, tuo loikka sotilaskaluston pariin. Yksi hienoimpia täällä näkemiäni sotilasajoneuvoja.
Kokonaisuudesta huolimatta, huomioni vei tuo kyljessä oleva lapio. Onpahan hienosti onnistunut maalaus. Lapio näyttää lapiolta, ei maalatulta muovilta. Penkkien kangas on myös hienosti onnistunut. Ainut hiukan heikompi osa kokonaisuudessa, ovat nuo rullalla olevat kangaskatot, vai mitä lienevät. En tiedä miksi, mutta jostain syystä ne eivät niin hyvin toimi, kuin penkkien kankaat.
Etusivu 
Galleria Mallit: sotilaskalusto 1939–1945
M3 Scout Car
Parinkymmenen ralliauton pienoismallin rakentelun jälkeen alkoi kaipaamaan vaihtelua. Kohteeksi valikoitu sotilaskalustomalli, ja siellä jenkkien olive drabin väriset vekottimet olivat herättäneet sen verran kiinnostusta, että ensimmäiseksi työpöydälle eksyi Zvezdan valmistama Scout Car. Sotilaskalustomallailua oli tarkoitus lähestyä harjoittelemalla ensin yksinkertaisella projektilla, mutta kas kummaa, yhtäkkiä pöydällä lojui mallin lisäksi Eduardin etsisetti.
Periaatteessa mallien rakentaminen aihepiiristä riippumatta on melko samanlaista, osien yhteenliimausta ja maalausta. Mutta löytyy työvaiheista melkoisesti erojakin. Rallimalleissa useimmat osat viimeistellään ja maalataan irrallaan, ja valmiit osat/osakokonaisuudet liitetään lopuksi valmiiksi malliksi. Sotilaskalustomallailu tuntuisi olevan suoraviivaisempaa, mallin voi niputtaa lähes kerralla kasaan, ja sitten maalia pintaan.
Jotain osakokonaisuuksia tosin tässäkin tapauksessa niputin ja maalasin irrallaan. Maaleina käytin Vallejon dark greeniä ja olive drabia. Ennen pintaväriä tein varjostuksia mustalla sopiviksi katsomiini paikkoihin. Pikkuisten etsiosien kanssa sai taistella välillä tosissaan, mutta onhan esim. muovista valetun ja syövytetyn ajovalon suojaristikon ero melkoinen. Tuli eteen tosin ylikäymättömiäkin paikkoja, takapuskuri astinlautoineen olisi ollut mahdollista tehdä etsiosista, mutta tuloksena ei ollut kuin kasa vääntynyttä metallia, joten muoviseen oli tyydyttävä.
PM.netissä puhutaan kovasti mallien säistämisestä, ja pitihän siihenkin puoleen varovasti tutustua. En ollut hankkinut mitään erityisesti tarkoitusta varten valmistettuja litkuja ja mömmöjä, ja ajattelin tehdä ensikokeilun ihan vain akryylimaaleilla. Reilusti ohennetulla mustalla korostin sitten pulttien kantoja, saranoiden reunoja, paneeliuria jne. On varmaan totta, että liuotinpohjaisilla tuotteilla efektien hallinta on helpompaa, mutta jostainhan sitä aloitettava. Nyt kaapista löytyy AK:n tuotteita, mutta niiden aika tulee myöhemmin. Viimeisen silauksen tein Tamiyan weathering setillä pölytellen mallia.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
