Brewster BW-393

Kuvista voi päätellä, että kyseessä on aivan huippumalli. Tummista kuvista ei kuitenkaan voi päätellä niin paljon, että uskaltaisin tämän pisteyttää - joten jätän tähdet antamatta.
Miksi ihmeessä tuo komealta näyttävä moottorikin on kuvattu "pimeässä" ??

Itsekin tämän saman mallisarjan ("Buffalon" - Australian väreissä tosin) rakentaneena voin vakuuttaa, että kyseesä on haastava malli.

Upea on malli. Maalaus ja kuluneisuus, sekä itse lisäämäsi istuimen panssarisuoja antaa näyttävyyttä.

Varsinkin tähän mittakaavaan olisi ollut helppo lisätä myös jarruletkut. Niistä pikku miikka.
Itse tein tuon jo silloin kuin se tuli markkinoille ja olen sitä sitten sotkenut talvivärilläkin, mutta huonommaksi meni.

Mallista on Mallix-lehdessä 1/2009 ja 2/2009 yhteinsä kymmeniä sivuja selostusta, sekä kuvia.

Jos meinaa ko. mallia rakentaa, niin kannattaa vaikka kirjastoista hakea lehdet.

Mallihan on detaljoitu suht hyvin ja muutenkin tehtävissä liki aidoksi.

Tosin ainakin minulle tuotti ohjeet ongelmaa, mutta siitä se vain tuli, niinkuin on tullut Pertillekkin.
( Spinnerissä ei tainnut olla tuota valkeaa raitaa ) Ja koko potkurijärjestelmä on kenties liian kulumaton muuhun verrattuna.

Hienon mallin olet saanut kuitenkin aikaan.
T.T

Taidettiin tänään törmätä Martin K-kaupassa? Juteltiin tästä sun Brewsterista. Mä olin se hattu ja silmälasipäinen karvanaama:)

On muuten todella hieno Pylly-Valtteri! Alkaa sormia syyhytä taas, kun näkee hienoja lekomalleja.

Nyt varmaan plussia ropisee; Kyllä ne jarruletkut siellä on, laskutelinevarressa jarruputki on metallinvärinen ja pyörään mennessä muuttuu mustaksi letkuksi ja näin näköjään häviää kuvasta. Spinnerin väritys on nimenomaan H.Windin sinipyrstöisestä koneesta BW-393:"Suomen Ilmavoimien historia, Brewster Model 239 osa 2, sivu 92. Samassa koneessa oli aiemmin vihreä sivuperäsin ja keltainen nro. 9. Lisäsin muutaman selventävän kuvan.
Potkureiden ja spinnereiden kuluneisuudesta, tutkiessani referensikuvia olen usein huomannut, että kuluneessakin koneessa potkuri on täysin virheetön, tai ainakin erinomaisessa kunnossa. Näin on näissä Suomikoneissa, kuten myös Lufwaffen, Brittien jne. En tiedä vaihdettiinko potkureita kuinka usein, kunnostettiinko ja maalattiinko ne uudestaan. Luulisin kuitenkin että kovin kolhuisilla huiskilla ei paljon lennelty.
T.pertti

Pertti Mela kirjoitti:

Nyt varmaan plussia ropisee; Kyllä ne jarruletkut siellä on, laskutelinevarressa jarruputki on metallinvärinen ja pyörään mennessä muuttuu mustaksi letkuksi ja näin näköjään häviää kuvasta. Spinnerin väritys on nimenomaan H.Windin sinipyrstöisestä koneesta BW-393:"Suomen Ilmavoimien historia, Brewster Model 239 osa 2, sivu 92. Samassa koneessa oli aiemmin vihreä sivuperäsin ja keltainen nro. 9. Lisäsin muutaman selventävän kuvan.
Potkureiden ja spinnereiden kuluneisuudesta, tutkiessani referensikuvia olen usein huomannut, että kuluneessakin koneessa potkuri on täysin virheetön, tai ainakin erinomaisessa kunnossa. Näin on näissä Suomikoneissa, kuten myös Lufwaffen, Brittien jne. En tiedä vaihdettiinko potkureita kuinka usein, kunnostettiinko ja maalattiinko ne uudestaan. Luulisin kuitenkin että kovin kolhuisilla huiskilla ei paljon lennelty.
T.pertti

Hyvä kun sivistit savolaisukkoa.
T.T

Hieno malli ! Itseäni jää kummastuttamaan kaasuttimen ja öljynjäähdyttimien kanavien puuttumien, sekä tulkinta selkä- ja istuinpanssarista.

Komia neljän ja puolen tähden Brewsteri! Esikuvaan on perehdytty tarkasti.

Moi Pertti, Kaikki oleellinen lienee jo sanottu & komppaan edellä olevia kehuja. Hasse Windin leko saa myös aina extrapojoja, erityisesti kún tunsin Hassen ollessani pikkupoika - Hasse oli äärimmäisen mukava ja rento mies; minulla on pelkästään positiivisiä muistikuvia Hassesta.

Upea malli esikuvastaan - loistavaa työtä! Parhain terveisin, AJ

Tutkin tuota kömmähdystäni nyt lisää ja tosiaankin Windin koneessa oli tuo spinneri juuri tuollainen.
"sininen seiska", jossa oli Lahden Erikoisolutpullojen etiketit saavutettujen ilmavoittojen kunniaksi oli Luukkaisen käytössä.(56:n ilmavoiton Mannerheim-ristillä palkittu). Hän merkkuutti kaikki koneella saavutetut ilmavoitot näillä etiketeillä. Itse ei kaikkia ampunut alas, mutta koneelle uskollisena merkkautti kaikki. Parhaillaan etikettejä taisi olla liki 20.
Ja nytpä antamani pisteet ovat vähintäänkin kohdallaan, ellei jopa alakantissa.
Ystävällisi terveisin ja pahoitellen kömmähdystäni.
T.T.

Lisään vielä, että tuossa yhdennäksessä kuvassahan jarruletkut näkyy hienosti. Mikähän sokko olen ollut edellisissä kirjoituksissani…
Upea tämä on, niinkuin muutkin mallisi.
T.T

Lisään vielä linkin, jonka takia sotkin samaisen mallini talvicamoon.
www.youtube.com/watch?v=10YBePifd5o
T.T

Jaaha, tänne oli tullut lisää kuvia. Aavisteluni moottorin hienoudesta osui näköjään kohdalleen.
Ja hienoa työtä muutenkin.

Jari B. Miettinen kirjoitti:

Hieno malli ! Itseäni jää kummastuttamaan kaasuttimen ja öljynjäähdyttimien kanavien puuttumien, sekä tulkinta selkä- ja istuinpanssarista.

Kiitoksia kaikista kommenteista! Kanavat todella unohtuivat, kun tiedostin ne, oli koko koulinki-moottoripaketti kaarineen kasassa enkä niitä ruvennut enää purkamaan. Sekin olisi ollut melko havaittava yksityiskohta joka olisi pitänyt valmistajan laittaa malliin jo vakiona.
Muutenkin ihmetyttää monen mallivalmistajan välinpitämättömyys. Yksityiskohdista joita ei ole välttämättä tehty valuihin, voisi olla maininta tai joku kuvakin, miten se on aidossa ollut. Jokainen rakentaja voisi sitten itse valita ja rakentaa niin hyvin lisäosia kuin taidot riittävät.
Tarkoitatko panssareiden muotoja, sijoitusta vai värejä?

Tuo on jäänyt ainakin minulle epäselväksi, että kuuluuko tuo panssari olla istuimen sisä vai ulkopuolella. Valokuvistakaan en ole sitä huomannut. Valaiskaa asiassa ketkä tietävät.

Keskisuomen Ilmailumuseon sivuilla hyvät kuvat ja panssari on istuimen puolella kuten peffan alle tuleva panssasrilevykin. Museon kuvista selviää myös miten istuinvyöt kulkevat ja niiden säätömekanismi.

Pertti Mela kirjoitti:

Samassa koneessa oli aiemmin vihreä sivuperäsin ja keltainen nro. 9.

po. oranssi no. 9, joka oli koneessa myöhemmin. 39 kuului ensin ykköslentueelle ja sitten vasta kolmoselle 1.5.-43 lähtien.

Kertauksena vielä LLv 24:n lentueiden tunnusvärit:

1. lentue: sininen spinneri, sininen peräsin valkealla numerolla (tämä BW-393 on siis poikkeus spinnerin osalta. Erään lähteen mukaan lentueen päällikön kone merkattiin valkealla raidalla spinneriin.)
2. lentue: musta spinneri, musta peräsin valkealla numerolla
3. lentue: oranssi spinneri, vihreä peräsin oranssilla numerolla
4. lentue: puna-valkoinen spinneri, valkea peräsin mustalla numerolla

Eemil Jäntti kirjoitti:

Pertti Mela kirjoitti:

Samassa koneessa oli aiemmin vihreä sivuperäsin ja keltainen nro. 9.

po. oranssi no. 9, joka oli koneessa myöhemmin. 39 kuului ensin ykköslentueelle ja sitten vasta kolmoselle 1.5.-43 lähtien.

Olet aivan oikeassa, olisihan tuo pitänyt heti huomata että 9 numerolla voittoviiruja on tullut jo 11 lisää!

Moottori suorastaan hytkäytti. Toki koko malli on aivan älyttömän mallikkaasti tehty! Oikein hieno, näkemys hienosta esikuvasta, valkoisesta seiskasta!!

Itse en näistä jättimalleista ymmärrä tai ole rakennuskokemuksia,mutta erittäin hieno ja hyvää rakennus ja maalausjälkeä.Komean näköistä on mallinnus tässä skaalassa.

Hei!

Hieno malli aina suositusta BW-393:sta. Pari juttua koneen arkistoiduista papereista, koskapa mielenkiintoa saattaa olla enemmänkin.

BW-393 oli keväällä -42 VL:llä korjauksessa. Siinä sen pohjalasit uusittiin eli Lentovarikon vastaanottotarkastuksen erä pohjalaseja - ei puutteita maininnan lisäksi VL:n korjausselostuksessa: "Uusittu: … 2 kpl rungon isoja alaikkunoita, 2 kpl rungon pieniä alaikkunoita (Le.V:lta)…"

Lisäksi BW-393 oli maalattu sotakoneiden maalausohjeiden mukaisesti eli alapinta vaaleanharmaaksi. Sen jälkeen seuraava BW joka tuli ulos rempasta (BW-388) oli jo maalattu alapinnoilta vaaleansiniseksi. Vaaleansininen väri oli poikkeus em. ohjeeseen ja siten kirjattiin erikseen korjausselostuksiin. Vaaleansinisestä väristä ei löydy mainintaa BW-393:n papereista.

Eli aika hyvällä todennäköisyydellä Windin kone oli vielä -43 alkupuolella pohjaikkunoilla ja vaaleanharmaalla alapinnoilla. Varmuutta asiaan ei jäljellä olevista papereista kuitenkaan saa.

Lentueväreistä vielä sen verran, että kun LeLv 24 muutettiin kolmilentueiseksi niin entisen 4. lentueen väreistä (musta numero valkoisessa peräsimessä ja puna-valko-puna spinneri) tuli uuden 2. lentueen värit. Alkuperäisen kakkoslentueen koneet olivat siinä vaiheessa melkein kaikki vahvuudesta pois. Jäljelle jääneet saivat uudet värit? Näin ainakin voisi tulkita joitain valokuvia.

Kari

Erittäin hieno ja onnistunut brewsteri mielestäni vanhennus on onnistunut myös hyvin.