Koko pimeä syksy meni Karl Gerätin parissa rakennellessa. Tarkoitus oli tehdä samaan syssyyn (maasto)alustakin mallille mutta jääköön myöhäisemmäksi. En ole oikein tyytyväinen lopputulokseen mutta tuossa se osaamisen raja nyt minulla kulkee.
Etusivu 
Galleria Rakennusblogit: sotilaskalusto 1939–1945
Mörser Karl-Gerät 040/041
Ensimmäinen versio rautatiekuljetusalustalla
Telaketjuilla ja omalla moottorilla ( MB 503 A; Daimler-Benz 12-sylinterinen, iskutilavuudeltaan 44,5 litraa, 580 hv 1850rpm ) varustettua mörssäriä tehtiin kaikkiaan kuusi kappaletta, ensimmäisen version valmistuessa heinäkuussa 1940. Numerot I ja II oli varustettu kahdeksalla kumitelapyörällä ja seuraavat neljä 11.llä teräspyörällä. Karl-nimen mörssäri sai tykistönkenraali Karl Beckeriltä joka oli kehittämässä tykkiä vuodesta 1937. Alunalkaen mörssäriä oli tarkoitus käyttää Maginot-linjan murskaamiseen mutta homman sitten hoiduttua toisin käytettiin mörssäreitä Brest-Litowskin linnakkeen tuhoamiseen sekä Sevastopolin linnakkeita vastaan. Mörssäriä käytettiin myös Leningradin rintamalla ja Varsovan kansannnousun kukistamiseen 1944. Hitlerin vaatimuksesta mörssäristä kehitettiin myös pidemmän kantomatkan omaava 54cm versio. 60cm kranaatteja oli kaksi versiota ; 1700kg.n painoinen ja 1.7 metrin pituinen Leichte Betongranate 040 sekä 2170kg.n painoinen ja 2.51 metrin pituinen Schwere Betongranate 040. Pisin kantomatka 60cm putkella ja suuremmalla kranaatilla oli 4,3 km lähtönopeuden ollessa 220m/s. Telatykin paino oli 120 tonnia sekä koko järjestelmän paino rautatiealustoineen 180 tonnia. Mörssäri oli painoonsa nähden suht maastokelpoinen huippunopeuden ollessa 10km/h. Mörssäri nostettiin hydraulisesti rautatiekuljetusteliensä varaan. Mörssärien nimet olivat alkaen ensimmäisestä versiosta: Adam (I), Eva (II), Thor (III), Odin (IV), Loki (V) ja Ziu (VI).
merkinnät
Vuorossa chippailut ja metalliefektien tekeminen. Chippailut tein vaahtomuovinkappaleella sekä Vallejon German Camo Black Brown.lla ( 70822 ). Metalliefektit pääasiassa tavallisella pehmeällä lyijykynällä. Hankasin grafiittia ensin karkeahkoon hiomapaperiin ja siitä sitten pölyä sormenpäähän ja mallin pintaan sopiviin kohtiin hangaten.
Menossa on mallin säistykset ja jota hommaa pidän kaikkein hankalimpana ja haastavimpana vaiheena mallailussa. Joka kerta työ etenee minulla yrityksen ja erehdyksen kautta. Pyrin jokaisessa uudessa muovimalliprojektissa kehittämään jotain uutta systeemiä ja kokeilemaan uudenlaista(sia) tuotetta katastrofinkin uhalla :) Työ on vielä kovasti vaiheessa ja teen säistykset vaihe/osakokonaisuus kerrallaan. Osin siitäkin syystä että säistyslitkut ovat liuotinpohjaisia eikä sitä käryä viitsi haistella erkkikään kovin pitkää rupeamaa kerrallaan :)
Kuukausi on näköjään vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Projekti on edennyt hieman nihkeästi kun olen joutunut rakentelemaan uusia osia kadonneiden tilalle. Kun homma on ollut kolme vuotta ns. telakalla niin siinä ajassa ehtii näköjään hukata yhtä jos toistakin. Telaketjujen pohjaväri on Vallejon ruskean eri sävyistä sekoiteltu ja siveltimellä levitelty. Mörssäri on useampaan kertaan maalailtu ja värejä korjailtu. Yrityksenä oli saada harmaan eri sävyillä tehtyä ns. modulaatiomaalausta. Perussävynä käytin Tamiyan German Greytä (XF-63) sekä tätä sävyä vaalentaen Tamiyan Medium Greyllä (XF-20). Hyviä referenssikuvia oli kiittäminen ett…
Edellisestä merkinnästä on kulunut yli kolme vuotta ja pitkän pähkäilyn jälkeen päätin jatkaa mörssärin rakentelua. Suunnitelmat ovat tämän projektin suhteen sikäli muuttuneet että päätin jättää rautatiealustan tykötarpeineen pois. Tilanpuute mallivitriinissä haittaa ja muutenkaan en oikein jaksanut innostua massiivisemmista rakenteluhommista. Olin rakennellut mallia ns. kuljetusasentoon ja nyt kun teen siitä toisenlaisen, ampuma-asennossa olevan version, jouduin ratkomaan jo liimattuja osia irti vaihtelevalla menestyksellä. Ehdin jo aloittaa kaiteiden rakentelun mutta täytynee jättää se homma myöhemmäksi. Kaiteiden osat ovat aika ohutta ja…
Sain sentään viime päivinä aikaiseksi pakoputkien elikkä äänenvaimentimien maalamisen sekä säistämisen. Koska Karl-mörssärit sodan aikana olivat enimmän aikaa kotimaassaan varastoituina, sekä saksalaisessa säntillisessä huollossa ja hoidossa, eivät säätkään päässeet pahemmin syömään maali-ym. pintoja.Voipi tällöin olettaa että pakoputkien pintoihin eivät vuosien aikana vaikuttaneet juuri muut ilmiöt kuin pakokaasujen kuumuus sekä ilmankosteus joten pyrin säistämisessäni maltillisuuteen. Pohjamaaleina käytin Vallejon tuotteita jotka levitin siveltimellä. Perusvärinä oli sekoitus Vallejon Gunmetal Greytä, Flat Brownia sekä Black Greyt…
Projekti on edennyt hitaahkosti johtuen mökkeilystä sekä ölumpialaisten seuraamisesta :) Päivänä muutamana sain kuitenkin aikaiseksi pohjamaalausten tekemisen mallin sisäpuolen koteloihin ja muihinkin paikkoihin,joiden maalaaminen olisi suht mahdotonta sitten kun rungon osat on kiinnitetty paikoilleen. Maaleina käytin Tamiyan mainioita tuotteita ja perusmaalina German Greytä jota vaalensin ja sävytin Light Greyllä sekä muutamalla tipalla Flat Brownia ja Desert Yellowia. Väri on edelleen kovasti tummaa mutta käypi esivarjostuksista. Maalatut pinnat on suojattu Vallejon mattalakalla.
Tulipa tehtyä kaikkien nysväämistöideni äiti. Tarkoitus oli alunalkaen tehdä jonkinsortin langanpätkät kannattelemaan teloja kun se tulee rautatiekuljettimiensa varaan. Löysin kuitenkin suht hyvänlaatuiset referenssikuvat ko. laitteista ja ajattelin kokeilla josko saisin rakennettua vastaavannäköisen systeemin. Yritysten ja erehdysten kautta päädyin tähän neljänteen eli lopulliseen versioon. Koko kasaustyön pohjaksi oli ensin rakennettava taivutus- ja liimausjigit jolloinka mittatarkkuus säilyi sekä kasaustyö helpottui ja nopeutui olennaisesti. Materiaalina käytin kuusikulmaista 1,5mm styreeniprofiilia, 0,5mm uushopea- ja kuparilankoja sek…
Homma on edennyt niin että pääsen sovittelemaan osakokonaisuuksia keskenään. Olen jättänyt kasauksen tässä vaiheessa vaurioalttiimpien osien kiinnityksen myöhemmäksi kunnes nämä isommat elementit on soviteltu paikoilleen. Maalasin siveltimellä Vallejon värejä käyttäen muutamat sellaiset kohteet suht valmiiksi joita ei muuten pääsisi maalamaan sitten kun kaikki etsit yms. on kiinnitetty. Tällaisia kohteita olivat ohjaamo, pakoputkien kotelot sekä moottorin ilmanottoaukkojen suojusten ala- ja sisäpinnat. Ohjaamon sisäpuolen väri oli enemmän arvausten varassa ja konsultoituani pojan kanssa päätin maalata ohjaamon sisäpuolen pinnat kellertävän…
Pääsin viimein ylärungon rakentamisvaiheeseen. Runsaasti kuivasovittelua, kittaamista (osin turhaakin) ja hiomista sekä pähkäilyä ja miettimistä :) Kävi näet referenssikuvia malliin verratessani ilmi että Trumpassa on mittavirhe ylä-ja alarungon välillä. Ei kovin suuri mutta näkyvällä paikalla. Kun asetin ylärungon alarungon päälle, makasivat lokasuojat telaketjuissa kiinni. Vertailin ko. systeemiä referenssikuviin ja huomasin että telojen ja lokasuojien välissä tulisi olla pienehkö välys. Harkitsin pitkään, viitsisikö ryhtyä rungonkorotushommiin. Se saattaisi vaikuttaa moneen muuhun juttuun ja osaan mallia edelleen rakennettaessa. Päätin…
Mörssärin alarunko on kasattu ja maalattu. Päätin maalata rungon ja pyörät erikseen sekä tehdä tarvittaviin osiin maskiteippaukset (jota hommaa kyllä riitti) Maalattuani rungon osineen ensimmäisen kerran (Tamiya German Grey XF-63) sekä poistettuani maskiteipit tuli todetuksi että väri oli aivan liian tumma. Ei kun uudet teipit osiin sekä uudelleenmaalaus. Tällä kertaa sekoitin ja vaalensin perusväriä (German Grey) Tamiyan Neutral Greyllä (XF-53), muutamalla tipalla RLM Greytä (XF-22) sekä muutamalla tipalla Flat Brownia (XF-10) ja Desert Yellowia (XF-59). Tein maalauksen ja mattalakkauksen jälkeen värivertailut BR-52- veturin kanssa ja…
Telaketjujen rakentelulla on ollut työllistävä vaikutus :) Koska minulle on kehittynyt Trumpeterin mallien osien sopivuuden suhteen tietty epäily, päätin rakentaa ja sovitella toisen puolen telakoneiston osat kohdilleen ennen lopullista liimausta. Johtopyörän akseleina toimivat lyhyet muovitapit ja painavien Friulin telojen oikeaan pituuteen entraaminen osoittautui todella hankalaksi. Siispä holkitin johtopyörän akselinreiän halkaisijaltaan 4mm styreenimuoviputken pätkällä ja tein akselitapin 3,2mm alumiinilangasta. Telat asettuivatkin tämän jälkeen hyvin pyörästölle ja pituuden sovittaminen alkoi sujua. Kävi vain niin kuten olin…
Viikon vapaa-ajat ovat kuluneet telapyörien sorvauksen ja liimauksen merkeissä. Rakensin referenssikuvien avustamana myös voiteluputkiston mörssäriin. Putket tein 0,4mm kuparilangasta sekä tinajuotoksin että pikaliimaten. Pyörät sorvasin ja hioin käyttäen apuna askarteluporaa sekä useaa karkeutta hiomapaperia.
Mörssärinputki runkorakenteineen on suurin piirtein kasattu. Teetti vaan melkoisesti lisätöitä kun liimasin innoissani liian aikaisin paikalleen putken lukkopäähän tulevan rengasmaisen osan. Varsinaisia rungon osia paikalleen sovitellessani huomasin että rungon päätyosat olisi pitänyt laittaa ensin paikalleen ja sen jälkeen vasta liimata putken päätyosa. Eipä muuta kuin saha kouraan ja halkaisemaan rungon päätyosia yläpäästä. Menivät sen jälkeen väkisin vääntämällä putken päälle. Tein rekyylinvaimentimen tangot (4kpl) 3,2mm alumiinilangasta. Kokeilin ensin sarjan omien muovitankojen päälle Bare Metal Foilia vaan eivät näyttäneet hyvilt…
Alumiininen jatkoputki kaikkine härpäkkeineen on nyt valmis ja kiinnitetty Jordi Rubion putkenpäähän. Trumpan oma putki on aivan kelvollinen ja mittatarkka mutta minulla näkyy olevan taipumus ryhtyä tällaisiin ylimääräisiin nysväämisiin ja kokeiluihin:)
Ensimmäisenä työnä tässä projektissa on koneistaa alumiininen tykinputken jatko-osa Jordi Rubion rihlattuun putkenpäähän. Homma sinänsä ei olisi mitenkään välttämätön ja putki jää suurelta osin muovikuorien sisään mutta on työnä mielenkiintoinen eli katsotaan mitä siitä tulee. Olen ottanut myös työkseni kirjoittaa jonkin sortin kotiseutuhistoriikin eli kirjoittelu vie pääosin aikani ainakin seuraavat puoli vuotta mutta yritän hiljakseen rakennella ja täydentää rakennusblogin sisältöä.
