Moi Esko, Hyvä dio Unterscharführer (alikersantti) Otto Blasen Kunkkutikru nro 332:sta.
Jenkit testasi ko. Kunkkutikrua nro 332 melko paljon Aberdeen Proving Ground testilaitoksessa- ja alueella sodan jälkeen ja uskomattoman paljon vaikutusta Kunkkutikruilla oli nykyaikaisiin MBT:hin, kuten M1 Abramsiin, Leopard 2:een, Challeger 1/2:een ja Leclerciin. Jos jotain erityisesti kiinnostaa APG:n suorittamat Kunkkutikrutestit plus Kunkkutikrun vaikutus/linkitys em. nykyaikaisiin MBT:hin, suosittelen luettavaksi Kelly Orrin kirjaa: The Story of the M-1, America's Super Tank - aivan loistava kirja; erityisesti siitä mitä kaikkea vaaditaan ja pitää tehdä, jotta MBT saadaan suunniteltua ja tehtyä.
Kannattaa myös tutustua Eskon vinkkaamaan Greg Waldenin erinomainen saittiin; schwere SS-PanzerAbteilung 501 in the Battle of the Bulge:
www.ss501panzer.com ja erityisesti tämän vaunuyksilön osalta juuri tuohon sagaan:
www.ss501panzer.com/Saga_of_332.htm
Tosin Gregin saitilla on muutamia virheitä/puutteita, kuten esim. Unterscharführer Otto Blasen Kunkkutikrun nro 332 osalta se, että vaunu sai jo moottoriongelmia ja mahdollisesti myös bensakin loppui 18.12.1944 Trois Points - La Gleize tiellä (N33) ja vaunu alunperin hylättiin Grand Coon, Petit Coon ja Coo Cascaden risteyksessä. Uscha Blase miehistöineen sai kuitenkin käskyn Sturmbannführer (majuri) Gustav Knitteliltä (KG Knittelin aka "Schnellgruppe Knittelin" aka 1.SS-Pz.AufK.Abt. eli ensimmäisen SS-panssaritiedustelupataljoonan komentaja) laittaa vaunu jälleen toimintakuntoon. Blase miehistöineen nysväsi 332:sta kuntoon käytännössä koko heidän yksikkönsä Ardennesin taisteluiden ajan ja lopulta saikin vaunun liikuntakykyiseksi. Joulupäivänä 25.12.1944 Blase oli vaununsa kanssa kulkenut em. risteyksestä etelään (ei pohjoiseen, kuten Greg väittää) Coo-Biesterin kylän risteykseen ja pysähtynyt siellä tien laitaan kun amerikkalaisen panssariyksikön 740. Tank Bn kärki kersantti Glenn Georgen Shermanin johdolla yllätti heidät; Blase miehistöineen jäi vangiksi. Miksi Blase oli liikkunut etelään ja pysähtynyt tien varteen; todennäköisesti siksi, että hän oli saanut radion välityksellä vetäytymiskäskyn jo 24.12. ja yritti määrittää tarkkaa sijaintijaan, jotta voisi linkittäytyä vetäytyvän Schnellgruppe Knittelin kanssa. Schnellgruppe Knittelin ja Kampfgruppe Hansenin jäännökset ylittivät Ambleve joen matalikolla Petit Spa sillan luona Wanneen juuri 25.12.1944 mukanaan ainoa Kunkkutikru nro 131 (Greg väittää tätä Kunkkutikrua virheellisesti nro 132:si), joka pääsi pakoon Ambleve joen poihjoispuolelta (tai toisin sanoin ainoa Kunkkutikru, joka oli ylittänyt Stavelotin sillan ja pääsi pakoon). Näin ollen mitä ilmeisimmin Blase koitti linkittäytyä Knittelin joukkoon. No, se historiasta lyhyesti.
Kunkkutikrusi ja diosi ovat mielestäni hyvin onnistuneita, sillä ne kuvaavat tarinan eli osan Kunkkutikru nro 332 saagasta. Alusta on onnistunut hyvin, samoin figut (kenties niistä puuttuu juuri tuo Heikki H:n mainitsema varjostus; muttei kuitenkaan häiritsevästi). Kunkkutikrusi on hienosti rakennettu ja viimeistelty - mielestäni huipputyötä; tykkään mm. realistisen näköisestä vanhennuksesta, jotka olet saanut aikaan vaunun pinnalle - ja kyllä se näkyy kuvista. Vaikkakin Tamiyan rakennussarja on jo iäkäs, se erittäin yksityiskohtainen ja sovitteiltaan erinomainen, ehdottomasti yksi parhaista Tamiyan 1/35 tankeista. Tykkään Kunkkutikrudiosi kokonaisuudesta, se on tasapainoinen, onnistunut, realistisesti viimeistelty ja vanhennettu sekä kertoo tarinan - aivan kuten dion pitääkin kertoa. Tähtisadetta niskaan!
Jo aikaisemminkin suosittelemiani kirjoja Ardennesin taisteluista ja etenkin Kunkkutikrujen osalta:
Agte, Patrick: Michael Wittmann: erfolgreichster Panzerkommandant in Zweiten Weltkrieg und die Tiger der Leibstandarte SS Adolf Hitler, Rosenheim, Germany: Deutsche Verlagsgesellschaft, 1994. Huom! Kirjasta on olemassa englanninkielinen versio: Michael Wittmann and the Tiger Commanders of the Leibstandarte, Winnipeg, Canada: J. J. Fedorowicz Publishing; 1st edition (1996). Todettakoon, että saksankielinen alkuperäinen versio on parempi ja tarkempi eli jos osaa saksaa kannattaa hankkia saksankielinen alkuperäisversio. Jokatapauksessa paras s.SS-Pz.Abt.101/501 Tikru/Kunkkutikrukirja.
Pallud, Jean Paul: Battle of the Bulge Then and Now. London: Battle of Britain, Prints International Limited, 1984. Huom! Kaikkien Ardennesin taisteluja käsittelevistä kirjoista kokonaiskuvan osalta edelleen explisiittisesti paras opus.
Reynolds, Michael: Men of Steel - 1 SS Panzer Corps The Ardennes and Eastern Front 1944-45, Staplehurst, UK: Spellmount Limited, 1999. Huom! Brittiläisen panssarikenraalin hyvä analyysikuvaus 1.SS Panssarijoukkojen taisteluista Ardennesissa ja Unkarissa pohjautuen myös Wilhelm Tieken tietoihin ja kirjoihin - erinomainen kirja.
Agte, Patrick: Jochen Peiper: Commander Panzerregiment Leibstandarte, Winnipeg, Canada: J. J. Fedorowicz Publishing, 1999. Huom! Paras opus Peiperista mukaanlukien KG Peiperin puuhastelut Ardennesin taistelussa.
Cooke, David, Evans, Wayne: Kampfgruppe Peiper - The Race for the Meuse, Barnsley, Pen & Sword Books Ltd, 2005. Huom! Uusimmista opuksista paras tiivistetty paketti KG Peiper edesottamuksista Ardennesien taistelussa.
MacDonald, Charles B.: A Time for Trumpets: The Untold Story of the Battle of the Bulge. New York: William Morrow & Co., 1985. Huom! Klassikkoteos Ardennesin taistelusta amerikkalaisten näkökulmasta - yhä edelleen paras kirja amerikkalaisten vinkkelistä.
Dupuy, Trevor N.; Hitler’s Last Gamble "The Battle of the Bulge," HarperCollings, Washington D.C. 1994. Huom! Ns. "Big Picture" kirja Ardennesin taistelusta sisältäen kaiken statistiikan. Teos syntyi ns. oheistyönä, kun USA:n armeijan uuden panssaridoktriinin suunnittelupohjaa luotiin. Paras kirja lajissaan analyyseineen, mutta erittäin raskas - en suosittele niille, jotka eivät halua paneutua syvällisesti pääosin statistiikkaan ja strategiseen nippelitietoon. Suunnattu ehkä enemmän armeijoiden komentajille ja komentaville upseereille jonkinasteiseksi oppikirjaksi.
Parker, Danny S.: Battle of the Bulge: Hitler's Ardennes Offensive, 1944-1945. Philadelphia: Combined Books, 1991. Huom! Toinen amerikkalaisnäkemys Ardennesin taistelusta. Danny Parker oli Charles MacDonaldin "oppipoika" ja siten intoutui kirjoittamaan oman kirjansa ko. kahakasta. Danny Parker lienee kuitenkin tunnetumpi strategia/taktiikkapeleistään kuin kirjastaan. Mielestäni Danny Parkerin kirja ei aivan yllä "oppi-isänsä" Charles MacDonaldin tasolle.
Mitsuro Bitoh: Achtung Panzer No.6 Pzkpfw Tiger [Softcover]; Dai Nippon Kaiga Co Ltd; 1st edition (1999) & 2nd edition (2000) Huom! Mallarin raamattu kaikkien Tikrutyyppien osalta.
Parhain terveisin, AJ
Hyvää Uutta Vuotta 2012!
Galleria 
