Super Pershing

Moi Jarmo, Minulta löytyy vähän jotain tietoa Pershingeistä, kun se sattuu olemaan yksi suosikkivaunuistani. Tähän aiheeseen voisin upota tuntikausiksi ja materiaalini läpikäyminen veisi vähintään viikkoja ellei peräti kuukausia, joten koitan tiivistää hyvin lyhyeksi vastaukseni.

Esim. suositeltavaa kirjallisuutta aiheesta:
Richard Hunnicuttin Pershing: A History of the Medium Tank T20 Series
Troy D. Thielin The M26 Pershing and Variants: T26E3/M26 M26A1 M45 M46/M46A1
G. Ronald Lehmanin M26 Pershing Medium Tank
Steve Zalogan, Tony Bryanin ja Jim Laurierin M26/M46 Pershing Tank 1943-1953
Steve Zalogan T-34 vs M26 Pershing Korea 1950

Ylivoimaisesti paras kirja aihealueesta on Hunnicuttin Pershing: A History of the Medium Tank T20 Series. Itse en lähtisi rakentamaan yhtään mitään Pershing pienoismallia ilman Hunnicuttin Pershing kirjaa, mutta tämä on vain minun hlökohtainen näkemykseni (minua odottaa vähintään kolme 1/35 Pershing rakennussarjaa rakentamisvuoroaan mallihyllyssäni).

Nykyisin netistä löytyy aika paljon Pershing tietoutta ja hyvä niin, mutta nettitietous ei silti vieläkään kompensoi edes Hunnicuttin Pershing kirjaa, puhumattakoon muista Pershing kirjoista, joten suosittelen erittäin vahvasti Hunnicuttin Pershing kirjan hankkimista, mikäli aihealue vain kiinnostaa. Zalogan kirjat puolestaan ovat hänelle tyypillisiä kuva-albumikirjoja, joiden sisältö on vähän niin ja näin, mutta kivoja kuvakirjoja (Hunnicuttin kirjassa on kyllä paremmat kuvatkin, myöskin Super Pershingeistä). G. Ronald Lehmanin M26 Pershing kirja on lähinnä tekninen manuaali ja kuvakirja yksityiskohtineen Aberdeen Pershingistä. Troy D. Thielin The M26 Pershing and Variants kirja sitten taas on Pershingin taisteluhistoriaa käsittelevä opus taistelukuvineen WWII lopusta ja Koreasta.

Mainitsemasi John P. Irwinin kirja, Another River Another Town, on enemmän romaani kuin historiakirja, mikä on ymmärrettävää, koska se pohjautuu tuolloin 18-vuotiaan teinipojan muistelmiin. Mitään Kunkkutikrua ei Super Pershing koskaan tuhonnut ja John Irwinin kertomus kirjassaan kohtauksesta Dessaun kaduilla 20. huhtikuuta 1945 on täyttä höpölöpöä.

Puolestaan Belton Cooper, joka oli 3.PsD:n huoltomiehiä ja pitkälti vastuussa tämän Super Pershingin modifioimisesta (lisäpanssarointi operaatio), kertoo kirjassaan Death Traps, että Super Pershing kävi ainoan taistelunsa Weser-joen ja Northeimin välillä, jossa se tuhosi yli kilometrin matkalta tuntemattoman vihollisvaunun (tuhottu vihollisvaunu oli joko rynnäkkötykki tai pst-vaunu). Tämä tapahtui huhtikuun neljäntenä päivänä 1945, jolloin vaunu oli liitettynä TF Hoganiin, joka toimi yhdessä TF Richardsonin kanssa ko. alueella. Cooperin tarina on yhdenmukainen Hunnicuttin, Thielin ja Zalogan kirjojen kanssa.

Ohessa linkki tarinoihin netissä: www.3ad.com/history/wwll/feature.pages/super.pershing.1.htm

Super Pershing taustaa erittäin suppeasti Hunnicuttin Pershing kirjan mukaan: Watervliet Arsenal ryhtyi kehittämään uutta 90mm T15 kanuunaa, jonka piipun kaliiperimitta oli 73. Kaksi protoa nimettiin T15E1 tykeiksi; tykki antoi T30E16 volframiammukselle (HVAP T44 Shot, APCR-T) nopeudeksi n. 1143m/s ja tavalliselle T33 laukaukselle (AP T43 Shot, APBC-T) nopeudeksi n. 975m/s. Yksi T15E1 tykki asennettiin vanhaan T26E1 Pershing prototyyppimalliin Aberdeen Proving Groundsilla. Testeissä kävi heti ilmi kuinka hankalaa ylipitkien kranaattien käsittely oli vaunun sisällä. T26E1 Pershing prototyyppimalli lähetettiin tammikuussa 1945 Aberdeenin kautta Eurooppaan. Eurooppaan lähetetty T26E1 Pershing prototyyppimalli nimettiin uudelleen T26E4 Super Pershingiksi aka Pilot #1:ksi ja se annettiin testikäyttöön 33.Panssarirykmentille 3.Panssaridivisoonaan 15. maaliskuuta 1945. Super Pershingin asekilpeen kiinnitettiin iso panssarilevy, joka oli sahattu tuhotun Panther-tankin keulasta ja rungon etuosa vahvistettiin kahdella päällekkäisellä panssarilevyllä. Tämä muunnos lisäsi keulapanssarin kaltevuuskulmaa huomattavasti. Tornin sivuille kiinnitettiin vielä myöhemmin eräänlaiset siipipanssarilevyt. L.R. "Slim" Price (Aberdeen Proving Groundin tykkiexpertti) ja jo em. Belton Cooper vastasivat lisäpanssaroinnin asentamisesta ja tykin toimivuudesta. T26E4 Super Pershing Pilot #1 oli valmis taisteluun noin viikko sen saapumisen jälkeen, mutta se ei kohdannut yhtään Tiger I tai Tiger II vaunua koskaan.

Muutamia esimerkkirakentamisblogeja T26E4 Super Pershing Pilot #1, jotka sisältävät jotain T26E4 Super Pershing kuvia Hunnicuttin Pershing kirjasta (vain pienen osan):

Roy Chow:n Super Pershing vuodet 2003, päivitetty 2006 ja 2009: www.track-link.net/blogs/17
Steve Zalogan Super Pershing vuodelta 2005: www.militarymodelling.com/news/article.asp?a=3690

Dragonin vanha T26E3 Kit nro 6032, jota olet käyttänyt pohjana T26E4 Super Pershing Pilot #1:seesi soveltuu samoin kuin Tamiyan M-26 Pershing (T26E3) Kit nro 35254 lukuisten modausten jälkeen T26E4 Super Pershingiksi, kuten edeltä olevista linkeistä käy ilmi. Dragonin uudempi M26A-1 Pershing Kit nro 6801, Hobby Bossin M26A-1 Pershing Kit nro 82425, Hobby Bossin M26 Pershing Kit nro 82424 eivät oikein sovellu pohjaksi T26E4 Super Pershingiksi ellei ole masokisti. Myöskään Dragonin hyvää U.S. M26A1/T26E3 Pershing Kit nro 9107 en lähtisi uhraamaan T26E4 Super Pershingin malliksi.

Paras rakennussarja T26E4 Super Pershingiksi (Pilot #1) on nykyisin luonnollisesti Hobby Bossin T26E4 Super Pershing, Pilot #1 Kit nro 82426. Se on sellaisenaan lähtökohtaisesti jo hyvä ja jos sitä haluaa superdetailjoida, työ on huomattavasti helpompaa kuin muissa Pershing rakennussarjoissa ja lopputuloskin lienee lopulta paras. Jos ollaan täysin realistisia, käytännössä kaikki muut Pershing rakennussarjat paitsi em. Hobby Bossin T26E4 Super Pershing, Pilot #1 Kit nro 82426 tarvitsevat Accurate Armourin conversion kitin, jotta pienoismallista saadaan realistisen T26E4 Super Pershingin näköinen; aivan kuten Steve Zalogakin on tehnyt.

Eversti G.B. Jarrett otti viimeiset valokuvat, about seitsemän, kesäkuussa 1945 tosiaan "vaunujen kaatopaikalla" Kasselissa ja vaunu kyllä romutettiin. Toivottavasti tämä jorina auttoi. Parhain terveisin, AJ

PS Kaikinpuolin hyvin olet onnistunut T26E4 Super Pershing pienoismallissasi ottaen huomioon rakentamisajankohdan.

Tervehdys,

Kiitokset AJ mainiosta lisäinformaatiosta. Mallin rakentamiseen liittyen todettakoon, että hommasin kyllä aikoinaan itselleni tuon mainitsemasi AA:n konversiosarjan, mutta havaitessani sen laadun olevan mielestäni heikohko, päätin tehdä Super Pershingiin tarvittavat lisäpalikat itse. Konversio kun on kuitenkin helppo putkea lukuunottamatta. AA:n sarjasta käytin ainoastaan tykinputken.

Juho, mitään pölyä mallissa ei kylläkään ole lukuunotamatta muutamaa aina ilmassa lentävää hienoa pölyhiukkasta, joiden olemassa olon tai oloa lähikuvaus korostaa. Malli on siis ennen kuvausta puhdistettu pehmeäharjaisella siveltimellä ja paineilmalla. Lisäksi säilytän mallit suhteellisen pölytiiviissä vitriinissä tai laatikoissa. Noita edellä mainittuja pölyhiukkasia tahtoo vain aina tulla mallin pintaan, vaikka malli olisikin juuri putsattu.

Mallin pintakäsittelyyn on käytetty perinteistä kuivapensselöintiä ja jonkun verran pastellijauhetta.

t. Jake

Jäi sitten tämäkin noteeraamatta NC:n tarjonnan runsaudessa ja valaistuksen hämyssä. Jarmon mallit mykistävät aina (samoin AJ:n tietämys). Hieno malli jälleen arkistojen kätköistä. Putkihan on ihan tolkuttoman mittainen, vitriiniin on varmaan tarvinnut tehdä erillinen uloke sitä varteen :).

Aikamoinen moinen peto!
Työn laatu aivan huikean hyvää. Ei löydy vaunusta mitään moitetta.
Jos jostain haluu sanoa niin laatikko panssarivaunun edessä näyttää lähikuvissa hyvin sarjakuvamaiselta boxilta.
tosin tämäkin varmaan vaan lähikuvan onglema.
4,5 pojoa

Todella hienon vaunun olet saanut aikaiseksi! Ja plussaa ehdottomasti itsetehdyistä osista ja muista lisätyistä herkuista. Itse en pidä oikein mistään WWII:sen jenkkivaunuista. Sherman näyttää vanholliselta peltipurkilta ja Pershing kuin vain modernisoitu versio siitä. Mutta tästä on helppo pitää!

Jarmo Lindgren kirjoitti:

Tervehdys, Kiitokset AJ mainiosta lisäinformaatiosta. Mallin rakentamiseen liittyen todettakoon, että hommasin kyllä aikoinaan itselleni tuon mainitsemasi AA:n konversiosarjan, mutta havaitessani sen laadun olevan mielestäni heikohko, päätin tehdä Super Pershingiin tarvittavat lisäpalikat itse. Konversio kun on kuitenkin helppo putkea lukuunottamatta. AA:n sarjasta käytin ainoastaan tykinputken. t. Jake

Moi Jarmo, ok - olet tehnyt Roy Chow:t tornin osalta - erinomaista työtä.

DML:n T26E3 Kit nro 6032 ja Tamiyan M-26 Pershing Kit nro 35254 rakennusarjoissa on se hankala puoli, että ne mallintavat T26E3 Pershing vaunuversiota enemmän tai vähemmän hyvin. Puolestaan tuo ensimmäinen Super Pershing bygattiin T26E1 vaunu nro 1 proton pohjalle; tämän olen jo tuolla edellä käynyt läpi. AA:n resiinisarjasta saa tosiaan metalliputken, etsejä ja tornin (jos tornia haluaa käyttää kuten Zaloga), mutta AA:n lisähilesarja ei puutu käytännössä mitenkään siihen (ainoastaan jotain etsejä taakse), että koko rungon takaosa ja rungon päällys ovat erilaisia T26E1:ssä ja T26E3:ssa. Esim. Hunnicuttin Pershing kirjasta nämä erot saa selville helposti kuvien kera. Roy Chow (ehkä hieman enemmän) ja Steve Zaloga ovat lievästi koittaneet korjata noita eroja, mutta lopputuloksista näkyy, ettei heidänkään vaunumallinsa esitä mielestäni riittävän hyvin T26E4 Super Pershingiä (Pilot #1), huolimatta siitä, että he ovat lähteneet voimakkaasti lisäosa + scratch linjalle, jossa ymmärtääkseni tavoitteena on likipitäen täydellinen 1:1 pienoismalli esikuvasta. Sinun Super Pershing mallissasi on sama ongelma kuin Roy Chow:n ja Steve Zalogan malleissa. Lohdutuksena voi sanoa ettei mallisi häpeä lainkaan Chow:n ja Zalogan tuotoksille, vaan on jopa kenties parempikin.

Huolimatta noista em. puutteista, Super Pershing pienoismallisi on erinomaisesti rakennettu, maalaattu ja viimeistelty ja se jokatapauksessa näyttää aidolta T26E4 Super Pershing Pilot #1:ltä. Parhain terveisin, AJ

Tällainenkin erikoisuus tai kuriositeetti, on siis sodan melskeisiin osallistunut. Eikä ihan vähäinenkään, kun katsellaan Ameriikan vaunukehitystä eteenpäin. Esteettisesti epäsuhtainen vekotin. Estetiikalla ei juuri sotakoneissa merkistystä ole, korkeintaan näin mallissa se osuu simmuun.

Malli itsessään on jo tuttua ja turvallista, mutta ei suinkaan tasapaksua, laatua. Kaikki kunnia sinänsä taitaville modulaatiomallareille, mutta tämä vanhakantaisempi viimeistelytyyli vaan on silmääni realistisempi, eikä kysymys ole viimeistelyn maltillisuudesta, vaan miten se toteutetaan.

Värityksestä kysyisin: vaunu lienee kaksivärinen, eli olive drab ja joku muu - mutta mikä?

PhantomII kirjoitti:

Värityksestä kysyisin: vaunu lienee kaksivärinen, eli olive drab ja joku muu - mutta mikä?

Muistelisin värin olleen mustaa.

Moi,

Kiitos kaikille kommenteista. Tosiaan väreinä ovat hieman taitetut OD ja musta. Itselläni ei ole Hunnicutin Pershing kirjaa, mutta konsultoin hyvää kaveriani, jolta löytyy sekä tuo kirja ja että myös Hobby Bossin Super Pershing rakennussarja. Ilmeisesti on niin, että takakansien erot näyttäisivät olevan takimmaisten moottoritilan ritilöiden kahvoissa, jotka Super Pershingissä ovat syvennyksissä (koloissa) ja Perhingissä kannen tasalla. Tätä en ole malliin korjannut, koska päätin käyttää jo osittain kasatun (runko, jousitus, ajajan luukut yms. kasassa) Dragonin Pershingin Super Pershingin alustaksi siinä vaiheessa, kun Tamiyan julkaisi oman Pershinginsä. Tamiyan malli oli huomattavasti parempaa valua kuin Dragonin vastaava, joten Tamiyaa ei ollut järkevää uhrata Super Pershingin alustaksi. Toinen ero on tykin matkalukossa, joka on huomattavasti pidempi kuin normaali Pershingin.

t. Jake

Todella hieno malli! Minulla on vielä paljon matkaa tuohon. ;) Maalasitko tuon ruiskulla?

Hei Mona,

Kiitos, kyllä malli on ruiskulla maalattu. Tässä projektissa ruiskuna käytin Badgerin Renegade sarjan Velocity-ruiskua. Maalit olivat Tamiyan maaleja.

t. Jake